Lippu: Vaihe 1. Suunnittelu

Kaspar Ermesin rykmentin lippujen riekaleista voi päätellä lähinnä niiden taustavärit, sinisen ja mustan. Sinistä kangasta on kaikissa neljästä lippuriekaleesta enemmän, mustaa vain ylhäällä: varma ei voi olla, mutta maalauksesta saa kuvan että musta kangas kaistale levenisi oikealle. Niinpä päädyimme malliin jossa lippu on jaettu diagonaalisesti kahteen kenttään, musta kenttä ylös oikealle ja sininen kenttä alas vasemmalle. Tällaista kuviota käytettiin aikakauden heraldiikassa ja lipuissa, joskin se on vain yksi monista mahdollisuuksista.

06-1119-1

Sivu Augsburgin kronikasta v. 1634 (mustavalkokopio). Kaspar Ermesin rykmentin liput oikeassa yläkulmassa.

Lipun kuvionti on puhtaasti arvailun varassa. Päätimme maalata lippuumme pääkuvioksi suuren kullanvärisen seppeleen molemmille puolille: tämä on yleinen, joskin ei missään nimessä ainoa, kuva-aihe ruotsalaisissa jalkaväen lipuissa aikakaudella. Ruotsin kruunua palvelleiden palkkasotilasyksiköiden lipuista tiedetään jonkun verran, kotimaisten asevelvollisrykmenttien lipuista paljon vähemmän. Yksi harvoista aikakauden maalauksista joissa niitä esiintyy on eversti Jacob Duwallin muotokuva, jonka taustalla on hänen komentamansa Norrlannin rykmentin miehiä siisteissä riveissä: heillä näkyy selvästi erivärisiä komppanianlippuja, joissa jokaisessa on kullanvärinen seppele ja jotain kuvioita tai kirjaimia sen keskellä.

Keskelle seppelettä lipun etupuolella on Savon vaakuna, kultainen jousi mustalla pohjalla. Vaakuna itsessään on perua 1500-luvulta ja sen muoto oli vakiintunut Kustaa Aadolfin ajalle tultaessa pitkälti nykyisenlaiseksi. Lippujen koristaminen lääninvaakunoilla oli uusi käytäntö Ruotsissa eikä sen yleisyydestä 30-vuotisen sodan aikana ole varmuutta: tiedetään kuitenkin että ainakin muutamien jalkaväenyksiköiden lipuissa oli sellainen.

Kuva: Savon jalkaväkirykmentin lippu http://www.tacitus.nu/karoliner/fanor/images/095.JPG
095.JPG

Savon jalkaväkirykmentin komppanianlippu vuodelta 1686

Ruotsin valtakunnassahan uudistettiin Kustaa Aadolfin aikana sekä armeijan organisaatiota että läänijärjestelmää raskaalla kädellä ja kotimaiset rykmentit saivat vahvan lääni-identiteettinsä aikaisempien epämääräisten täydennysalueiden sijaan. Juuri kolmikymmenvuotisen sodan aikaan oltiin siirtymävaiheessa, muutoksessa vanhasta “keskiaikaisesta” ja vahvasti rykmentin komentajaan henkilöityvästä järjestelmästä “kansalliseen” siviili- ja sotilashallinnon yhdistävän läänipohjaiseen ruotujärjestelmään: niinpä lipuista hävisivät rykmenttien komentajina toimineiden aatelismiesten vaakunat ja niiden tilalle tulivat lääninvaakunat. Myöhemmin 1600-luvulla, Kaarle-kuninkaiden ajalla armeijan uudistuksissa lääninvaakunoiden käyttö sotilaslipuissa vakiintui.

Lipun takapuolelle seppeleen keskelle sijoitimme kuninkaan monogrammin joka toimii myös ryhmämme nimenä: kirjaimet GARS. Kuninkaan nimikirjaimet ovat hyvin yleinen aihe kaikissa sotilaallisissa tunnuksissa ja kun kuningas Kustaa Aadolfia vieläpä ympäröi sodan aikana vahva henkilökultti oli hänen nimikirjaimissaan varmasti suorastaan mystistä voimaa.

Lippu_suunnitelma

Suunnitelma lipustamme Kuva © Maria von Hertzen 2015

Savolax infantry regiment

Savolax (Savo in modern finnish) is a province in southeastern Finland. Out of all Finnish infantry units the men of Savolax infantry regiment were most actively present in the key events of Swedish king’s German campaign. After the military reform of 1626 there was seven Finnish infantry regiments in Swedish army, all named after the province whose population they were drawn from. Not all these regiments were used in the German campaign (or at least it’s most active early phase) and many units served mostly as garrisons in Northern Germany, Prussia and Livonia. When Swedish field army marched far south to Bavaria and fought the big decisive battles, Finnish infantry was mainly represented by Savolax infantry who also are the ones being most often mentioned in contemporary sources. Men of Savolax regiment performed well especially in the battle of Rain (crossing the Lech river).

Five out of the eight companies in Savolax regiment were sent to Germany with the king. These companies were formed into a regiment under the command of colonel Klas Hastfer even though the Savolax regiment itself was still commanded by general Gustav Horn (who himself was acting as a Field Marshal of the Swedish army). Later the Hastfehr’s regiment was commanded by Lt.Col. Kaspar Ermes who was a veteran captain from Savolax regiment. Even though Swedish conscription system worked on a regional basis and every conscript regiment had a provincial identity, name and insignia, on field of war the regimets were still named after their leader: so Savolax regiment in Germany was usually called “Hastfer’s Finnish regiment” and later “Ermes’s Finnish Regiment”. Last men of Savolax reximent left Germany in 1649, after the peace treaty. Many of those who survived were then transferred to new wars against Poland and Denmark.

It is safe to assume that Savolax was equipped as other native Swedish infantry units. Savolax regiment is the only Finnish infantry unit from the period that we have a reasonably trustworthy, even though only partial, source for a flag. German monk Reginbaldus Möhner painted flags of Swedish forces occupying Augsburg in 1634 and amongst these paintings there are four flags -shown as mere rags- of Kaspar Ermes’s Finnish infantry.

Finnish infantry and 30 Years War

Thirty Years’ War was fought in Central Europe from year 1618 to 1648. Sweden joined the war properly in 1630 and Swedish forces remained in Germany to the end of the war. The whole reign of Gustavus Adolphus, from 1611, had been time of almost constant war: Sweden fought against Russia in Ingria (1611-1617), against Poland in Livonia (1617-1618 and 1621-1626) and in Prussia (1626-1629) and several times against Denmark. After the death of Gustavus Adolphus and towards the end of the German war, wars against old enemies Poland and Denmark started again. State of war was effectively the normal state of things, short periods of peace were spent getting ready for the next war.

Whole area of modern Finland belonged to the Kingdom of Sweden during the 17th century and Finnish troops were well represented in Swedish military. Finnish cavalry (“Hackapelites”) and their exploits in German War are well known especially amongst Finns, and have a somewhat mythical reputation thanks to 19th and 20th century writers. In reality, much bigger number of Finns fought in infantry. While cavalrymen were volunteers (drawn mostly among the sons and servants of welthier farmers, with tax exemption and freedom from feared conscription as motive of volunteering) native Swedish and Finnish infantry were conscripts, drawn from the peasant class.

During the early-17th century wars against Poland and Russia a very large proportion of Swedish army had been Finnish in origin, but in Thirty Years War the Swedish field army was actually mostly comprised of foreign (German, Scots, etc.) mercenaries: native Swedes and Finns were a minority. Often concripted troops were also given tasks in guarding and garrisoning the North-German towns and castles and saw less action in battlefield than mercenaries. Nevertheless, a small number of Finnish infantrymen were present in most of the famous battles of Thirty Years War, like Breitenfeld and Lützen.

GARS mainly re-enacts Finnish infantry from Savolax infantry regiment during the German campaign of Gustavus Adolphus of Sweden (1630-1632) but our equipment can mostly be used also in a larger timeframe from the beginning of the Livonian war in 1621 to the end of the Thirty Years War in 1648.