Ensi-esiintyminen Verlassa 1.-2.8.2015

GARS pääsi elokuun alussa esiintymään ensimmäistä kertaa yleisötilaisuudessa. Esiintyvään ryhmäämme kuului komentaja, kuuluttaja-lipunkantaja, kuusi musketööriä, joista yksi toimi myös rumpalina, sekä kolme pikenööriä. Esityksessämme nähtiin musketilla ammuntaa, musketin latauksen vaiheet, keihäsäksiisiä, muodostelmia sekä miekkailuharjoitus. Esityksen juonnot valmistelivat Jenni Lares ja Konsta Nikkanen.

Esiintyminen oli GARSille oivallinen kokemus ja oli loistavaa huomata, että ryhmä pelasi yhteen muodostelmissa ja muissa vaativissa tilanteissa. Tästä on hyvä jatkaa esiintymään ulkomaille!

GARS_Verlassa2015_web
GARS ryhmäkuvassa. Kuva © GARS 2015

musketit
Näytösten välillä esittelimme varusteita tapahtumavieraille. Kuva © Maria von Hertzen 2015

kirnu
Leirivaimo kirnusi voita koko porukalle. Kuva © Maria von Hertzen 2015

Lisää kuvia Verlasta löydät Flickr-galleriastamme!

Savon jalkaväki

Suomalaisista jalkaväkiyksiköistä Savon jalkaväkirykmentin sotilaat olivat näkyvimmin mukana Kustaa Aadofin Saksan sotaretkellä v. 1630-1632. Nykyisen Suomen alueelta koottuja jalkaväkirykmenttejä oli Ruotsin armeijassa vuoden 1626 uudistuksien jäljiltä seitsemän kappaletta, nimettynä sen maakunnan mukaan mistä miehistö otettiin: kaikista näistä rykmenteistä ei kuitenkaan lähetetty joukkoja Kolmikymmenvuotiseen sotaan, ja monet yksiköt palvelivat lähinnä vain varuskuntina Pohjois-Saksassa ja Liivinmaalla. Suuriin taisteluihin ja syvälle Baijeriin ulottuneeseen hyökkäykseen osallistuivat suomalaisesta jalkaväestä ennen kaikkea savolaiset, ja heistä löytyy myös eniten mainintoja aikakauden lähteistä. Savolaiset kunnostuivat erityisesti Lech-virran ylityksessä eli Rainin taistelussa.

Savolaisia nihtejä lähti kuninkaan mukana Saksaan yhteensä viisi komppaniaa. Nämä komppaniat liitettiin osaksi eversti Klas Hastferin rykmenttiä, vaikka Savon jalkaväkirykmentti kokonaisuudessaan oli kenraali Kustaa Hornin nimissä (Horn itse toimi Saksan sotaretkellä kenttämarsalkkana). Myöhemmin rykmentti siirtyi aiemmin yhtä savolaisten komppaniosta johtaneen Kaspar Ermesin komentoon. Vaikka Ruotsin armeijan väenotto toimi jo täysin alueelliselta pohjalta ja jokaisella rykmentillä oli paikallisidentiteetti, oman maakunnan nimi ja tunnukset, aikakauden sotilastavan mukaisesti kentällä rykmenteistä käytettiin niiden komentajien nimiä: niinpä savolaisten rykmenttiä kutsutaan useimmissa lähteissä “Hastferin suomalaiseksi rykmentiksi” ja myöhemmin “Ermesin suomalaiseksi rykmentiksi”. Viimeiset savolaiset nihdit poistuivat Saksan sotanäyttämöltä vasta vuonna 1649. Monilla henkiinjääneillä oli tämän jälkeen vuorossa siirto uusiin sotiin Puolaa ja Tanskaa vastaan.

Voidaan olettaa että savolainen jalkaväki oli varustettu normaalin ruotsalaisen jalkaväen tavan mukaan. Ainoina aikakauden suomalaisista jalkaväen yksiköistä Savon jalkaväen lipuista on säilynyt luotettava, joskin puuttellinen, kuvaus: saksalainen Reginbaldus Möhner maalasi Augsburgia miehittäneiden ruotsalaisten joukkojen lippuja ja näiden joukossa Kaspar Ermesin rykmentin eli Savon jalkaväen liput tai tarkemmin sanottuna niiden riekaleet.

Osa GARSin jäsenistä voi ylpeillä savolaisilla sukujuurilla, vaikka toimimmekin lähinnä pääkaupunkiseudulla. Elävöitämme juuri Savon jalkaväkirykmentin sotilaita koska kyseisen yksikön sotatie Saksassa oli kaikkein vaiherikkain ja lähteitä siitä löytyy näinollen enemmän kuin useimmista muista osastoista.

30-vuotinen sota

Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Keski-Euroopassa vuosina 1618-1648. Ruotsi liittyi sotaan vuonna 1630 ja ruotsalaisia joukkoja pysyi Saksassa sodan loppuun saakka. Kolmikymmenvuotista sotaa oli kuitenkin edeltänyt koko kuningas Kustaa Aadolfin valtakauden ajan jatkuva sotatila, konfliktit Venäjää vastaan Inkerinmaalla (1611-1617) sekä Puolaa vastaan Liivinmaalla (1617-1618 ja 1621-1626) ja Preussissa (1626-1629) sekä toistuvat sodat Tanskaa vastaan. Lisäksi Kolmikymmenvuotisen sodan loppupuolella kuningatar Kristiinan kaudella, kun sotatoimet Saksassa laantuivat, alkoivat uudet sodat niin Puolaa kuin Tanskaakin vastaan. Sotatila oli valtakunnassa käytännössä katsoen normaalitila, rauhankaudet lyhyitä uuteen sotaan valmistautumisen jaksoja.

Koko nykyinen Suomi kuului 1600-luvulla Ruotsin kuningaskuntaan ja suomalaisia sotilaita taisteli paljon Ruotsin armeijassa. Suomalainen ratsuväki, ns. hakkapeliitat ovat (ainakin Suomen rajojen sisäpuolella) hyvin tunnettua edesottamuksistaan Kolmikymmenvuotisessa sodassa mutta ehdoton valtaosa suomalaista taisteli jalkaväessä. Siinä missä ratsuväen sotilaat olivat vapaaehtoisia, jalkaväen sotilaat hankittin väenotolla, he olivat siis pakolla värvättyjä asevelvollisia. Puolaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa suomalaiset sotilaat olivat muodostaneet merkittävän osan Ruotsin armeijasta, mutta Saksan sotaretkellä suurin osa Ruotsin jalkaväen miesvahduudesta koostui värvätyistä miehistä eli palkkasotilaista. Värvätyt sotilaat tulivat pääosin Saksan alueelta sekä Brittein saarilta. Ruotsalaiset ja suomalaiset asevelvolliset olivat armeijassa vähemmistöinä, ja suomalaisyksiköt kuluttivat valtaosan sodasta vallattujen saksalaisten linnojen ja kaupunkien varusväkenä. Kustaa Aadolfin sotaretken suurista taisteluista suomalaisata jalkaväkeä oli kuitenkin läsnä muun muassa Breitenfeldissä ja Lützenissä.

GARS elävöittää ennen kaikkea Kustaa Aadolfin Saksan sotaretken ajan (1630-1632) Ruotsin armeijan jalkaväkeä Savon jalkaväkirykmentistä, mutta varusteemme sopivat myös laajempaan aikakauteen Liivinmaan sodan alusta 1621 Kolmikymmenvuotisen sodan loppuun asti 1648.

GARS esittäytyy

GARS on 1600-luvun alkupuolen ruotsalaista jalkaväkeä ja sotaleiriyhteisöä 30-vuotisessa sodassa elävöittävä ryhmä. Tarkemmin elävöitämme ennen kaikkea Kustaa Aadolfin Saksan sotaretken ajan (1630-1632) Ruotsin armeijan jalkaväkeä Savon jalkaväkirykmentistä, mutta varusteemme sopivat myös laajempaan aikakauteen Liivinmaan sodan alusta 1621 Kolmikymmenvuotisen sodan loppuun asti 1648.

GARSin jäsenistö tutkii aiheeseen liittyviä lähteitä ja niiden pohjalta valmistaa ja kokoaa itselleen elävöitysasut, harjoittelee miekkailua sekä keihäiden ja muskettien käyttöä muodostelmassa ja aikoo tulevaisuudessa esiintyä historianelävöitysalan tapahtumissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Projekti on avoin kiinnostuneille, jotka ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti ryhmän toimintaan ja kokoamaan itselleen projektiin sopivan asukokonaisuuden. Saat meihin yhteyden sähköpostitse osoitteessa savolax@gars.harmaasudet.fi. GARSilla on Harmaasudet ry:n myöntämä susilippu, eli projekti on osa yhdistyksen toimintaa.

Ryhmän nimi on monogrammi Ruotsin kuninkaan nimestä, Gustavus Adolphus Rex Sueciae. Kustaa Aadolfin nimikirjaimet kirjailtiin moniin lippuihin ja muihin sotilastunnuksiin ja ne löytyvät myös tämän ryhmän lipusta.

GARSin blogissa ilmestyy kirjoituksia historiasta, historianelävöityksestä, varusteista ja niiden valmistamisesta sekä muusta aiheeseen liittyvästä. Julkaisemme pian myös ensimmäisen osan jatkokertomuksesta. Tervetuloa tutustumaan 1600-lukuun kanssamme!

GARS_Wasa

Kuvassa Vasa-laivan pieniosmallin runsaasti koristeltu peräpeili Vasa-museossa Tukholmassa. Vasa oli rakennettu Kustaa Aadolfin lippulaivaksi ja siten siinä oli erityisen äveriäästi kuvattu hänen tunnuksensa ja nimikirjaimensa. Kiikkerä Vasa kaatui ja upposi ensimmäisellä purjehduksellaan 10.8.1628. Sen hylky on nähtävillä Vasa-museossa Tukholmassa. Kuva © Maria von Hertzen 2015