{"id":812,"date":"2020-06-04T18:46:11","date_gmt":"2020-06-04T18:46:11","guid":{"rendered":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?page_id=812"},"modified":"2020-06-04T18:46:11","modified_gmt":"2020-06-04T18:46:11","slug":"savon-jalkavakirykmentin-paallysto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?page_id=812","title":{"rendered":"Savon jalkav\u00e4kirykmentin p\u00e4\u00e4llyst\u00f6"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli perustuu Detlev Pleissin tutkimuksiin Savon rykmentin historiasta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kustaa Hornin johtama Savon jalkav\u00e4kirykmentti kotiutettiin p\u00e4\u00e4ttyneest\u00e4 Preussin sodasta vuonna 1629, ja jo samana syksyn\u00e4 ryhdyttiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta sotav\u00e4enottoa tulevalle Saksan sotaretkelle. Uusi rykmentti koottiin talvella 1629-1630 ja l\u00e4hetettiin Saksaan kes\u00e4ll\u00e4 1630 (ja Ermesin noutama t\u00e4ydennysosasto kes\u00e4ll\u00e4 1631). Nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 komppaniaa olivat komppanian ylempien upseereiden nimikkokomppanioita ja nelj\u00e4 viimeist\u00e4 olivat \u201ctavallisia\u201d kapteenin johtamia komppanioita. 
<\/p>\n\n\n\n

1. eli everstin komppania Kuopiosta ja Rantasalmelta<\/p>\n\n\n\n

2. eli everstiluutnantin komppania Viipurista, \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4, J\u00e4\u00e4skest\u00e4 ja Ruokolahdelta <\/p>\n\n\n\n

3. eli majurin komppania S\u00e4\u00e4mingist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

4. eli majoitusmestarin komppania Mikkelist\u00e4<\/p>\n\n\n\n

5. komppania Joroisista<\/p>\n\n\n\n

6. komppania Puumalasta<\/p>\n\n\n\n

7. komppania Padasjoelta<\/p>\n\n\n\n

8. komppania Asikkalasta 
<\/p>\n\n\n\n

Huomionarvoista on, ett\u00e4 vaikka rykmentin p\u00e4\u00e4asiallinen rekrytointialue oli Savon l\u00e4\u00e4ni, oli kuitenkin kolme kahdeksasta komppaniasta koottu muualta: 2. komppania Viipurin ja 7. ja 8. komppaniat H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Everstit<\/h4>\n\n\n\n

Kentt\u00e4marsalkka Gustav Karlsson (Kustaa Kaarlenpoika) Horn <\/strong> s. 1592, k. 1657 <\/p>\n\n\n\n

Maineikas suomalainen upseeri oli rykmentin \u201cperustajaeversti\u201d: h\u00e4n ei varsinaisesti koskaan johtanut rykmentti\u00e4, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vastasi sen kokoamisesta Suomessa talvella 1629-1630 ja luovutti sen seuraajalleen eversti Hasverille kes\u00e4ll\u00e4 1630 Turussa, rykmentin Saksaan laivaamisen yhteydess\u00e4. Saksan sotaretkell\u00e4 Horn johti pient\u00e4 erillist\u00e4 armeijaansa ja joutui vuosikausiksi sotavangiksi. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Eversti Claus Hastver (Klas Hastfer) <\/strong>s. 1596, k. 1634.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Hastverin muotokuva. Kuval\u00e4hde: Herttua Augustin kirjasto Wolfenb\u00fcttelissa <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n


Hastver toimi Savon rykmentin everstin\u00e4 kes\u00e4st\u00e4 1630 kes\u00e4\u00e4n 1632 ja oli syntyisin baltiansaksalaisesta aatelisperheest\u00e4 Sommarhausenista, nyk. Paiden seudulla Virossa. H\u00e4n l\u00e4hti jo 12-vuotiaana Pohjois-Saksaan sotilasoppiin ja p\u00e4\u00e4tyi nuorena miehen\u00e4 mm. Tukholmaan kuninkaallisen henkivartiokaartin jalkasotilaaksi. Ennen nimityst\u00e4\u00e4n Savon rykmentin komentajaksi palveli hetken everstiluutnanttina H\u00e4meen ratsuv\u00e4ess\u00e4. 
<\/p>\n\n\n\n

Hastver johti Savon rykmentti\u00e4 sen ensimm\u00e4iset kaksi sotavuotta jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n siirtyi toisen, Saksasta v\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rykmentin johtoon v. 1632: jo sit\u00e4 ennen Hastver oli k\u00e4ytt\u00e4nyt suurimman osan ajastaan Saksan sotaretkell\u00e4 ratsastellen ymp\u00e4riins\u00e4 v\u00e4rv\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusia sotilaita, ei varsinaisesti johtamassa savolaisia jotka olivat de facto<\/em> everstiluutnantti Ermesin ja majuri Wrangelin komennossa. Hastver oli eritt\u00e4in tehokas v\u00e4rv\u00e4\u00e4j\u00e4 ja pilkuntarkka talousmies. 
<\/p>\n\n\n\n

Sen j\u00e4lkeen kun Hastver oli luopunut Savon rykmentin komentajuudesta h\u00e4net nimitettiin syyskuussa 1634 N\u00fcrnbergin komendantiksi kansleri Oxenstiernan suosituksilla. Vain muutama p\u00e4iv\u00e4 my\u00f6hemmin h\u00e4n kaatui taistelussa N\u00fcrnbergin edustalla, jossa h\u00e4nt\u00e4 ammuttiin hein\u00e4kasan l\u00e4pi maksaan kun h\u00e4n oli auttamassa tykki\u00e4 asemiin. Hastver haudattiin N\u00fcrnbergin Predigerkirkkoon, joka on sittemmin purettu. H\u00e4nen hautapatsaansa kopio on Germaanisessa kansallismuseossa N\u00fcrnbergiss\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Eversti Kaspar Ermes  <\/strong> s. 1592, k. 1648<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kaspar Ermesin epitafitaulu. Kuval\u00e4hde: Evangelischen Kaufmannsgemeinde Erfurt.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Rykmentin ehdottomasto pitk\u00e4aikaisin komentaja: toimi everstiluutnanttina ensimm\u00e4iset vuodet, sen j\u00e4lkeen everstin sijaisena ja viimeist\u00e4\u00e4n vuodesta 1634 eteenp\u00e4in everstin\u00e4. Ermes on joissain suomalaisissa l\u00e4hteiss\u00e4 nimetty virheellisesti my\u00f6s Viipurin jalkav\u00e4kirykmentin komentajaksi vuodesta 1634 eteenp\u00e4in, mutta kyseess\u00e4 on siis yksi ja sama Hastverin savolainen rykmentti, mit\u00e4\u00e4n kokonaista uutta rykmentti\u00e4 ei Suomesta laivattu Ermesin komentoon, t\u00e4ydennysmiehi\u00e4 kyll\u00e4kin. 
<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Kaspar Ermes oli baltiansaksalainen: h\u00e4nen sukunsa kotipaikka oli nykyisess\u00e4 Latviassa, alunperin virolaisella kielialueella. Suvun asuinpaikan nimen etymologia on H\u00e4rgm\u00e4e (H\u00e4rk\u00e4m\u00e4ki) -> Ergeme -> Ermes. Kaspar j\u00e4i lapsena orvoksi ja h\u00e4nen perhekartanonsa oli panttina Puolan kruunulla, joten h\u00e4n ilmeisesti vietti nuoruutensa aateliseksi vaatimattomissa oloissa, sukulaistensa hoivissa ja p\u00e4\u00e4tyi varhain mukaan ruotsalaisten sotiin: ensin Ven\u00e4j\u00e4n sotaan, sitten Tukholmaan, ja siell\u00e4 kuten Hastverkin kuninkaalliseen henkivartiokaartiin. Ermes oli mukana kuningas Kustaa Aadolfin morsiamenhakureissulla drabanttina. H\u00e4nen sotilasurallaan oli paljon toimintaa jo ennen savolaisten komentamista.  
<\/p>\n\n\n\n

Ermes toimi 1632-1634 K\u00f6nigshofenin komendanttina ja sen j\u00e4lkeen johti savolaisia rankkojen vaiheiden l\u00e4pi Augsburgiin ja Magdeburgiin miss\u00e4 h\u00e4n haavoittui kanuunan takapotkusta vuonna 1636.
<\/p>\n\n\n\n

Vuoteen 1637 menness\u00e4 Ermesin savolainen rykmentti oli huvennut alle kahden komppanian vahvuiseksi ja h\u00e4nen komennettavakseen annettiin toisen heikon rykmentin (Jacob Karrin) miehet, joista my\u00f6s useimmat olivat suomalaisia. T\u00e4m\u00e4 yhdistetty suomalais-saksalais-skottilainen rykmentti soti viel\u00e4 pari vuotta ymp\u00e4ri Saksaa ja B\u00f6\u00f6mi\u00e4, kunnes vuonna 1640 heid\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Erfurtin miehitysjoukoiksi ja Ermes nimettiin kaupungin komendantiksi miss\u00e4 virassa h\u00e4n oli kuolemaansa saakka. Sek\u00e4 K\u00f6nigshofenin ett\u00e4 Erfurtin asukkaat olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 h\u00e4nen hallintoonsa ja h\u00e4nt\u00e4 pidettiin rehtin\u00e4 hallintomiehen\u00e4, vaatimattomana ja hurskaana. H\u00e4n my\u00f6s yritti – tuloksetta – parantaa omien miestens\u00e4 asemaa kirjelm\u00f6im\u00e4ll\u00e4 Ruotsin armeijan eri kansallisuuksien palkkauksen ep\u00e4tasa-arvosta.
<\/p>\n\n\n\n

Kaspar Ermes kuoli luonnollisista syist\u00e4 vuonna 1648 juuri ennen sodan loppua, ja h\u00e4net haudattiin Erfurtin Kaufmanns-kirkkoon, jossa hauta edelleen on. H\u00e4nen hautajaiskulkueensa kuvaus ja h\u00e4nelle s\u00e4velletty hautajaiskantaatti ovat s\u00e4ilyneet.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Muu p\u00e4\u00e4llyst\u00f6<\/h4>\n\n\n\n

Everstiluutnantin komppania: 1630-1633 Kaspar Ermes, 1633-1634 Hans Ritter<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

Majurin komppania: 1630-1632 G\u00f6ran Wrangel<\/strong>, kaatui Ingolstadtissa. 1632-1637 J\u00fcrgen Paykull<\/strong> joka oli rykmentin upseereista ketkuin: h\u00e4nest\u00e4 on eniten tietoa taloudellisista v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 ja palkkarahojen pimitt\u00e4misest\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n

Majoitusmestarin komppania: 1630-1632 Peder Hansson<\/strong>, joka palasi Suomeen ja j\u00e4i syyst\u00e4 tai toisesta sinne joksikin aikaa, v. 1634 eteenp\u00e4in Gottschalck Axelsson<\/strong>. 
<\/p>\n\n\n\n

5. komppanian kapteenit: 1630-1634 Carl Ram<\/strong>, 1634 eteenp\u00e4in Ambrosius Jacobsson <\/strong>joka oli vuonna 1632 saman komppanian v\u00e4nrikkin\u00e4 vienyt tiedon kuningas Kustaa II Aadolfin kuolemasta Tukholmaan. 
<\/p>\n\n\n\n

6. komppanian kapteenit: 1630-1632\/1633 kemi\u00f6nsaarelainen Peder Svensson Eketr\u00e4 <\/strong>(s.1601). Seuraaja Olof G\u00f6ransson<\/strong> v. 1635 asti, jolloin kaatui K\u00f6nigshofenissa. Olof G\u00f6ransson oli ilmeisesti harvinaisesti rivisotilaasta upseeriksi ylennyt mies. 1635-1636 Hans Thomasson<\/strong>, loukkaantui Wittstockissa ja kuoli vammoihinsa Suomessa.  
<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Eketr\u00e4-suvun vaakuna<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

7. komppanian kapteenit: 1630-1632 Johan Affleck<\/strong> (Fleck, af Fleck). My\u00f6hemmin ainakin Melker B\u00e5\u00e5t <\/strong>(tai Bart?), kaatui Wittstockissa 1636. Jossain vaiheessa 7. komppania yhdistettiin 8. komppaniaan.
<\/p>\n\n\n\n

8. komppanian kapteenit: 1630- n.1634 Wilhelm Gottard Buddenberg.<\/strong> Yhdistettiin v. 1636 j\u00e4lkeen 7. komppaniaan, 1638 menness\u00e4 molempia johti Rawal Persson<\/strong>.  <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 artikkeli perustuu Detlev Pleissin tutkimuksiin Savon rykmentin historiasta. Kustaa Hornin johtama Savon jalkav\u00e4kirykmentti kotiutettiin p\u00e4\u00e4ttyneest\u00e4 Preussin sodasta vuonna 1629, ja jo samana syksyn\u00e4 ryhdyttiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta sotav\u00e4enottoa tulevalle Saksan sotaretkelle. Uusi rykmentti koottiin talvella 1629-1630 ja l\u00e4hetettiin Saksaan kes\u00e4ll\u00e4 1630 (ja Ermesin noutama t\u00e4ydennysosasto kes\u00e4ll\u00e4 1631). Nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 komppaniaa olivat komppanian ylempien upseereiden nimikkokomppanioita…Read more Savon jalkav\u00e4kirykmentin p\u00e4\u00e4llyst\u00f6<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":50,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-812","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/812","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=812"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/812\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":822,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/812\/revisions\/822"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=812"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}