{"id":352,"date":"2016-10-31T21:01:53","date_gmt":"2016-10-31T21:01:53","guid":{"rendered":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?p=352"},"modified":"2016-11-02T23:35:54","modified_gmt":"2016-11-02T23:35:54","slug":"matka-grolleen-22-25-10-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?p=352","title":{"rendered":"Matka Grolleen 22.-25.10.2015"},"content":{"rendered":"

GARSin toinen ulkomaan el\u00e4v\u00f6itysmatka suuntautui De Slag om Grolle<\/em><\/a> -tapahtumaan Alankomaihin 22.-25.10.2015. My\u00f6h\u00e4inen yrityksemme saada virallista tapahtumakutsua pikkuiselle GARSille j\u00e4i tuloksettomaksi, mutta puolalaiset yst\u00e4v\u00e4mme isommasta ryhmien yhteenliittym\u00e4st\u00e4 Rebel Regimentist\u00e4 tarjosivat viime hetkell\u00e4 paikkaa seurueessaan ja tartuimme tietysti tilaisuuteen p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan Euroopan suurimpaan 1600-luvun el\u00e4v\u00f6itystapahtumaan. Tapahutma pidettiin\u00a0Alankomaiden ja Saksan rajalla Groenlossa, Grolsch-panimon kotikaupungissa. 400 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 panimo sponsoroi tapahtumaa, mik\u00e4 n\u00e4kyi erityisesti iltajuhlissa ja kaupungin oluttarjonnassa. Tapahtuman j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t yhdess\u00e4 vapaaehtoisten, kaupunkilaisten ja yhteisty\u00f6kumppaneiden kanssa olivat valmistelleet hyvin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puitteet 1400 el\u00e4v\u00f6itt\u00e4j\u00e4n tapahtumalle ja suurille taistelun\u00e4yt\u00f6ksille.<\/p>\n

\"2840159164\"<\/a>
\nBourtangen entis\u00f6ity t\u00e4htilinnoitus, jossa miniretkueemme vieraili matkalla Groenloon, Alankomaat, kuva Groningenin turismi-info<\/a><\/em><\/p>\n

Miniretkueemme ehti menomatkalla ihastella Bourtangen entis\u00f6ity\u00e4 linnoituskaupunkia. My\u00f6s siell\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 1600-lukutapahtuma s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja voi olla, ett\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s GARS l\u00e4htee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n Bourtangessa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa seurueemme pitk\u00e4 matka taittui lokoisasti laivalla ja henkil\u00f6autolla. N\u00e4in saimme helposti mukaan teltan, musketit ja muut tarpeelliset varusteet ja p\u00e4\u00e4simme kiertelem\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vyyksien kautta Groenloon.<\/p>\n

Groenloon saapuessamme el\u00e4v\u00f6itt\u00e4jien leiri levitt\u00e4ytyi nauhana t\u00e4htilinnoituskaupungin keskustan ymp\u00e4rille vallihaudan tuntumaan \u2013 kaikkialle, miss\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4nkin vapaata nurmikkoa. My\u00f6s kaupungin keskusta muuntautui 1600-luvun asuun: kaduilla pidettiin nuotioita, kirkon aukiolla paimennettiin hanhia ja sikoja, kaduille oli rakennettu aikauden teemaan sopivia oluttupia ja keitti\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 tietysti tuulimylly.\u00a0Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli myyntikojuja, n\u00e4iss\u00e4 myytiin keramiikkaa, hunajaa, kirjoja ja esiteltiin puukeng\u00e4n valmistusta. Vallien ulkopuolella sotilaiden leirien lomassa muutamat k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ja kauppiaat myiv\u00e4t el\u00e4v\u00f6itystavaraa.<\/p>\n

\"Kirkko-grolsch\"
\n<\/a>Olutravintola kirkkosalissa, kuva (c) Maria v. H. 2015<\/em><\/p>\n

Kaupungin toisen Calixtus-kirkon sali oli muutettu suureksi olutravintolaksi, josta sai Grolschia kaikissa mahdollisissa muodoissa. Monet kaupunkilaiset olivat ommelleet historiallisten mallien mukaiset 1600-luvun asut ja hy\u00f6riv\u00e4t koko viikonlopun kaupungilla. Muutamat esittiv\u00e4t ampujien kiltaa ja pari piti jopa pient\u00e4 el\u00e4v\u00f6itysbordellia kaupungin sivukujalla. Juuri t\u00e4ll\u00e4 sivukujalla kohtasimme GARSin Italianmatkalta tutun henkil\u00f6n, Olivaresin. H\u00e4n el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 espanjalaista keih\u00e4smiest\u00e4 ja el\u00e4ytyy rooliinsa varsin vakuuttavasti. Nyt h\u00e4n oli yst\u00e4vineen aikeissa k\u00e4yd\u00e4 kimppuumme ja ry\u00f6st\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 korillisen Grolschia, mutta luopui lopulta aikeistaan. Miekan ja muiden aseiden kantaminen kaupungissa oli p\u00e4iv\u00e4saikaan kielletty. T\u00e4llaisten lurjusten varalle miekka olisi ollut kuitenkin ehk\u00e4 varmempaa ottaa mukaan… Olivares tuli kuitenkin my\u00f6hemmin tarinoimaan leiriimme, vaihdoimme toinen toistaan mehukkaampia kertomuksia tuoppien yli ja h\u00e4n kyseli Italiassa mukanamme olleen kaverin per\u00e4\u00e4n, joten emme toki muista h\u00e4nt\u00e4 pahalla.<\/p>\n

\"dsc_1430-1_web\"<\/a>
\nRuoan hauduttelua hiilloksella, kuva (c) Maria v. H. 2015<\/em><\/p>\n

Leiriss\u00e4 kokkasimme haudutettua karjalanpaistia, johon lihat ostettiin suoraan kaupungin lihakaupasta. Illalla kuumensimme ja maustoimme my\u00f6s viini\u00e4 1600-luvun reseptin mukaisesti. Puolalaisten, ranskalaisten ja saksalaisten kanssa leiriel\u00e4m\u00e4 sujui hyvin ja mukavan kalustetusti. Ateriat nautittiin suuren katoksen alla pitk\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 penkeill\u00e4 istuen. T\u00e4m\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 runsaasti kalusteita tekee leiriel\u00e4m\u00e4st\u00e4 heti mukavampaa, vaikka kuljetuskysymykset nousevat t\u00e4ll\u00f6in pinnalle. Leirimme iltajuhlassa esiintyi luutunsoittaja ja kaikki lauloivat paljon. Tapahtuman ohjelmassa oli iltaisin soihtukulkue kaupungin kaduilla. P\u00e4\u00e4dyimme kulkueessa suoraan skottien s\u00e4kkipillistin eteen ja saimme kuulla Scotland the Braven<\/em> monta kertaa matkalla kaupungin halki. Tapahtumassa oli paljon musiikkiryhmi\u00e4, jotka esiintyiv\u00e4t p\u00e4ivisin kadun varsilla ja iltaisin soittivat uuden ajan alun tanssis\u00e4velmi\u00e4 mit\u00e4 erilaisimmilla renessanssisoitimilla. Monet musikantit olivat my\u00f6s tahdittamassa ryhmien marssia taistelukent\u00e4lle.<\/p>\n

\"dsc_1486-1_web\"<\/a>
\nLeiriel\u00e4m\u00e4 sujui mukavan kalustetusti, kuva (c) Maria v. H. 2015<\/em><\/p>\n

Ammulla her\u00e4simme kirkonkellonsoittoon: ensin kellot kumistelivat pitk\u00e4n ja monimutkaisen melodian. Pian tahti muuttui h\u00e4t\u00e4kelloiksi: Grollen piiritys oli alkanut.<\/p>\n

\"grolle_leike\"<\/a>
\nGrollen piiritys kartalla \u2013 piiritt\u00e4j\u00e4 kaivoi kaupungin ymp\u00e4rille saartorenkaan ja varusti sen pienill\u00e4 linnakkeilla. Kuvan tekij\u00e4 tuntamaton, 1627-1629 Rijksmuseum<\/a>.<\/em><\/p>\n

Vuoden 1627 piiritys liittyi 80-vuotiseen sotaan, jossa yksinkertaistaen Alankomaat irtautuivat Habsburgien hallinnasta. Suuri osa sodan taisteluista oli linnoituskaupunkien piirityksi\u00e4. Vuonna 1627 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 liittouma pystytti saartorenkaan espanjalaisten hallitseman Grollen ymp\u00e4rille. Noin kahden kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kaupungista kaivettiin pikavauhtia juoksuhauta maavalleineen ja siihen rakennettiin bastioneja varmistamaan, ettei ulkoa tuleva hy\u00f6kk\u00e4ys p\u00e4\u00e4sisi murtamaan saartorengasta. Sabot\u00f6\u00f6rit kaivoivat tunnelin Grollen t\u00e4htilinnoituksen er\u00e4\u00e4seen bastioniin ja r\u00e4j\u00e4yttiv\u00e4t sen, mutta kaupungin puolustajat onnistuivat taistelussa pitelem\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4t ulkona. Grolle kuitenkin antautui pian tapauksen j\u00e4lkeen. Kaupungin valtaamisen j\u00e4lkeen juoksuhaudat t\u00e4ytettiin ja piiritysrenkaan bastionit purettiin, jotta kukaan muu ei pystyisi piiritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Grollea niiden avulla.<\/p>\n

\"rp-p-ob-81-160\"<\/a>
\nGeorg Kellerin kuvitus Grollen piirityksest\u00e4 ja valtauksesta 6.6. – 19.8.1627. Kuvaan on tiivistetty piirityksen vaiheita parin kuukauden ajalta. Painokuva vuodelta 1627, Rijksmuseum<\/a>.<\/em><\/p>\n

Grollen taistelun\u00e4yt\u00f6s pidettiin kolme kertaa, kerran jokaisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja se kesti l\u00e4hemm\u00e4s kaksi tuntia. Joukot marssivat\u00a0rumpujen tahdissa kent\u00e4n laidalle maavallien suojiin. Taistelukent\u00e4n p\u00e4\u00e4tyyn oli rakennettu monen metrin korkuinen tykkibastioni suojaluukkuineen, tykin paikkoineen ja gabioni<\/em>-riveineen.\u00a0Gabioni<\/em> on linnoituselementti, joka valmistetaan punomalla pajusta suuri “kori”, joka t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maalla. Taistelukent\u00e4lle oli kaivettu juoksuhautoja, pienempi\u00e4 bastioneja ja maavalleja, ja piirityksen edetess\u00e4 juoksuhautoja kaivettiin lis\u00e4\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. N\u00e4in huikeaa panostusta el\u00e4v\u00f6itystaistelukent\u00e4n rakentamiseen en ole viel\u00e4 miss\u00e4\u00e4n n\u00e4hnyt ja arvostan vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 suuresti. Suuri osa kaivannoista peitet\u00e4\u00e4n viikonlopu j\u00e4lkeen ja kaivetaan uudestaan seuraavaan tapahtumaan. Taistelukentt\u00e4 on muutoin lampaiden laidunmaana.<\/p>\n

\"slag_om_grolle_2008-2_-_staatse_musketiers_en_piekeniers_in_slagformatie\"<\/a>
\nMusket\u00f6\u00f6rej\u00e4 ja piken\u00f6\u00f6rej\u00e4, de Slag om Grollessa 2008. Kuva Wikimedia commons.
\n<\/em><\/p>\n

Viimeisen p\u00e4iv\u00e4n taistelu avattiin satojen muskettien yhteislaukauksella. Taistelun aluksi maavallien takana pidettiin lyhyt hartaus, jonka j\u00e4lkeen suuret tykit alkoivat jyr\u00e4hdell\u00e4 kumeasti puskien ilmoille valtavia savupilvi\u00e4. Pyrotekniikka pelasi ja tykinkuulan osumaa maavalliin merkkasi aina r\u00e4j\u00e4hdys, joka lenn\u00e4tti multak\u00f6kk\u00e4reit\u00e4 p\u00e4\u00e4llemme. Unkarilainen linnoitusinsin\u00f6\u00f6ri tarkkaili tilannetta kaukoputkellaan ja kymmenet ratsusotilaat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t kent\u00e4lle. He ratsastivat vastustajan bastionin eteen, laukaisivat rataslukkopistoolinsa ja palasivat sitten takaisin. Bastionissa heit\u00e4 vastassa oli suuria keih\u00e4s- ja muskettiryhmi\u00e4, jotka pian marssitettiin maavallien suojista kent\u00e4lle.<\/p>\n

Olimme taistelussa itse mukana Habsburgien puolella palkkasotilais-musket\u00f6\u00f6rein\u00e4. Saksan- ja puolankieliset latauskomennot kajahtelivat musket\u00f6\u00f6ririvist\u00f6ss\u00e4mme ja kerta toisensa j\u00e4lkeen latasimme, odotimme rivimme vuoroa ja ammuimme. Keih\u00e4sryhm\u00e4 tuli eteemme suojaamaan ja koitti painaa vastapuolen linjaa taaemmas. Espanjalaisina esiintyneet piken\u00f6\u00f6rit tahdittivat hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 lausumalla yhteen \u00e4\u00e4neen “Jesus-Maria-Jesus-Maria…” Mukana taistelussa oli my\u00f6s unkarilainen jesuiitta eritt\u00e4in huolitellussa puvussaan. H\u00e4n piti kentt\u00e4hartauksia, esitteli englantilaisille joukoille ristiinnaulitun kuvaa ja polvistui kent\u00e4lle kaatuneiden puoleen.<\/p>\n

Sivustasta ilmestyi \u00e4kki\u00e4 ratsusotilaita, jotka ajoivat hevoset keskelle muskettirivist\u00f6\u00e4mme. Ratsukot olivat taitavia, eik\u00e4 kukaan j\u00e4\u00e4nyt oikeasti jalkoihin, vaikka olimme hyvin l\u00e4hell\u00e4 py\u00f6rivi\u00e4 hevosia ja tuupimme niit\u00e4 muskettien perill\u00e4. Taistelun alussa tykkien pauke oli hermostuttanut hevosia runsaasti, mutta v\u00e4kijoukossa ratsut pysyiv\u00e4t hallinnassa. Piken\u00f6\u00f6rej\u00e4 vastaan hevosmiehill\u00e4 ei ollut yht\u00e4 hyvi\u00e4 mahdollisuuksia: pitkin keih\u00e4n varustetut, hyvin harjoitetut ryhm\u00e4t muodostivat pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n piikkisiilin ja ratsukot l\u00e4htiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n toista hy\u00f6kk\u00e4yspaikkaa.<\/p>\n