{"id":414,"date":"2016-03-17T20:52:32","date_gmt":"2016-03-17T20:52:32","guid":{"rendered":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?p=414"},"modified":"2016-03-17T21:13:26","modified_gmt":"2016-03-17T21:13:26","slug":"ruotsin-jalkavaen-organisaatio-taistelukentalla-pahkinankuoressa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?p=414","title":{"rendered":"Ruotsin jalkav\u00e4en organisaatio taistelukent\u00e4ll\u00e4"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4 on tiivistelm\u00e4 31.1.2016 Harmaasudet ry:n Valistus- ja Edistys \u00ad-vuorolla<\/a> pidetyst\u00e4 esitelm\u00e4st\u00e4. Tarkoitus on esitell\u00e4 Ruotsin armeijan jalkav\u00e4ess\u00e4 1630\u00ad-luvulla k\u00e4ytetyt yksik\u00f6t harhaantumatta liikaa erilaisiin poikkeuksiin, l\u00e4ht\u00f6kohtana tavalliselle sotilaalle tarpeelliset perustiedot. Esimerkiksi rykmenttiorganisaatio esikuntavirkoineen, niin kiehtova kuin se onkin, j\u00e4tet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelyyn.<\/p>\n

Pysyv\u00e4t ja operatiiviset yksik\u00f6t<\/h4>\n

Kokonaisuuden hahmottamista auttaa se ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 pysyvien ja operatiivisten yksik\u00f6iden eron. Komppaniat<\/strong> ja rykmentit<\/strong> ovat pysyvi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4<\/em>: niill\u00e4 on siis keskeinen merkitys armeijan organisoinnissa, liikuttelussa, huollossa ja niill\u00e4 on oma vahva ryhm\u00e4identiteettins\u00e4, tunnukset ja pysyv\u00e4 komentoketju. Taistelukent\u00e4ll\u00e4 ei kuitenkaan joukkoja komenneta rykmenteitt\u00e4in tai komppanioittain, vaan n\u00e4it\u00e4 yhdistell\u00e4\u00e4n skvadrooniksi<\/strong> ja prikaateiksi<\/strong> jotka puolestaan ovat siis operatiivisi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4<\/em>: ne luodaan vain taistelutarkoituksiin kulloinkin saatavilla olevista joukoista.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi pienimm\u00e4t peruspalikat \u00adruodut<\/strong>, ryhm\u00e4t<\/strong> ja plutoonat\u00ad<\/strong> ovat pysyvi\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4 mutta niit\u00e4 ei toisaalta koskaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hajoiteta operatiivisia yksik\u00f6it\u00e4 muodostettaessa.<\/p>\n

Pysyvien osastojen koko saattoi vaihdella suurestikin mieshukan takia. Komppaniat ja rykmentit olivat usein huomattavasti ideaalisia vahvuuksiaan heikompia, koska niiden t\u00e4ydent\u00e4minen ei sotaolosuhteissa onnistunut helposti tai nopeasti. Sen sijaan operatiiviset yksik\u00f6t, joiden koostumusta kyettiin kent\u00e4ll\u00e4 muuntelemaan, pystyttiin paremmin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tavoitellun suuruisina. Esimerkiksi yksi heikko rykmentti saattoi muodostaa yhden skvadroonan normaalin kahden sijaan.<\/p>\n

\"Pike_and_shot_model\"<\/a>Musket\u00f6\u00f6riruotuja (vas.) ja piken\u00f6\u00f6riruotuja (oik.) Kuva Wikimedia commons<\/a>.
\n<\/em><\/p>\n

Yksik\u00f6t<\/h4>\n

Kaikki jalkav\u00e4en rivimiehet ovat jompaa kumpaa kahdesta perustyypist\u00e4: musket\u00f6\u00f6rej\u00e4<\/em> tai piken\u00f6\u00f6rej\u00e4<\/em>. Musket\u00f6\u00f6rit ampuvat musketilla ja piken\u00f6\u00f6rit suojelevat musket\u00f6\u00f6rej\u00e4 pitkien keih\u00e4iden eli piikkien avulla.<\/p>\n

Kuusi sotamiesta muodostavat pienimm\u00e4n sotilasyksik\u00f6n eli ruodun<\/strong>: taistelussa ja muodossa marssittaessa ruotu on aina jonossa per\u00e4kk\u00e4in. Ruotsalaiset taistelumuodostelmat ovat yhden ruodun eli siis kuuden miehen syvyisi\u00e4. Ruodussa on aina vain yhden tyyppisi\u00e4 sotilaita, siis joko piken\u00f6\u00f6rej\u00e4 tai musket\u00f6\u00f6rej\u00e4, ei n\u00e4it\u00e4 sekaisin. Ruodun kokenein mies on ruodunvet\u00e4j\u00e4<\/em> ja toiseksi kokenein mies ruodunsulkija<\/em>: heid\u00e4n paikkansa ruodussa ovat ensimm\u00e4isen\u00e4 ja viimeisen\u00e4, tietenkin. N\u00e4ihin teht\u00e4viin liittyy erilaisia vastuita mutta ne eiv\u00e4t ole varsinaisia aliupseerinvirkoja, ruodunvet\u00e4j\u00e4\u00ad ja sulkija ovat varustettuja tavallisen sotamiehen tavoin.<\/p>\n

Nelj\u00e4 ruotua musket\u00f6\u00f6rej\u00e4 TAI kolme ruotua piken\u00f6\u00f6rej\u00e4 muodostavat ryhm\u00e4n<\/strong> eli korpralskapin<\/em>: ryhm\u00e4n koko on siis 24 miest\u00e4 jos se on musket\u00f6\u00f6riryhm\u00e4 tai 18 miest\u00e4 jos se on piken\u00f6\u00f6riryhm\u00e4. Ryhm\u00e4\u00e4 johtaa korpraali, alin aliupseeri: korpraali on rivimiehen tapaan aseistettu eli h\u00e4nell\u00e4 on p\u00e4\u00e4aseenaan joko musketti tai piikki. Korpraali lasketaan yksik\u00f6n vahvuuteen.<\/p>\n

Kaksi ryhm\u00e4\u00e4 musket\u00f6\u00f6rej\u00e4 muodostaa plutoonan<\/strong>. Plutoonaa komentaa kersantti ja siin\u00e4 on 48 miest\u00e4. Kersantti on siis ylempi aliupseeri ja h\u00e4nt\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 lasketa yksikk\u00f6ns\u00e4 rivimieheksi (toisin kuin korpraali) ja h\u00e4nell\u00e4 on p\u00e4\u00e4aseenaan ja arvonsa merkkin\u00e4 partisaani, tai mahdollisesti mannermaiseen tyyliin hilpari.<\/p>\n

Piken\u00f6\u00f6reill\u00e4 ei ole plutoonan vahvuista yksikk\u00f6\u00e4. Seuraavana yl\u00f6sp\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4 on vuorossa komppania<\/strong>, joka on vain hallinnollinen yksikk\u00f6: miehi\u00e4 ei liikutella taistelukent\u00e4ll\u00e4 komppaniatasolla vaan komppaniat yhdistet\u00e4\u00e4n aina suuremmiksi yksik\u00f6iksi. Komppanian miehet ovat yleens\u00e4 aina samalta alueelta rekrytoituja ja pitk\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 taistelleita, komppanialla on oma lippu ja siis oma pysyv\u00e4 yksikk\u00f6identiteetti.<\/p>\n

Komppanian koostumus:<\/strong><\/p>\n