{"id":432,"date":"2016-04-30T13:06:28","date_gmt":"2016-04-30T13:06:28","guid":{"rendered":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?p=432"},"modified":"2020-06-03T21:13:33","modified_gmt":"2020-06-03T21:13:33","slug":"savon-jalkavaki-kustaa-aadolfin-saksan-sotaretkella-1630-1633","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/?p=432","title":{"rendered":"Savon jalkav\u00e4ki Kustaa Aadolfin Saksan sotaretkell\u00e4 1630-1633"},"content":{"rendered":"

Puolan Sota oli p\u00e4\u00e4ttynyt Altmarkin rauhaan vuonna 1629: t\u00e4lt\u00e4 vuodelta l\u00f6yd\u00e4mme Savon jalkav\u00e4en palvelemassa Riian varuskuntana eversti Kustaa Hornin alaisuudessa. Rykmentti kotiutettiin joulukuussa 857 miehen vahvuisena, komppanioiden komentajina Henrik Horn, Matti Falck, Kaspar Ermes, Peter Eketr\u00e4, Karl Ramsay, G\u00f6ran Wrangel ja Joakim Weispfennig. Lis\u00e4ksi rykmenttiin kuului Martti Eerikinpojan erillinen komppania K\u00e4kisalmessa, ja Savossa t\u00e4ydennysmiehien rekrytoinnista vastasi \u201dkotikapteeni\u201d luutnantti Pekka Arvinpoika ja kahdeksan alip\u00e4\u00e4llyst\u00f6n miest\u00e4.<\/p>\n

Samoihin aikoihin kun savolaisia oltiin vasta ryhdytty kotiuttamaan Liivinmaalta, olivat kuningas ja valtaneuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet jo uudesta sodasta Saksassa. Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 perusteltiin uskonveljien pelastuksena. Savon jalkav\u00e4kirykmentti muodostettiin uudelleen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1630, ja kes\u00e4ll\u00e4 toteutettiin liikekannallepano Suomessa. Ruotsin puolella joukot olivat l\u00e4ht\u00f6valmiina jo toukokuussa, mutta vasta kes\u00e4kuussa tuulet olivat suotuisat ja kuninkaan johtama p\u00e4\u00e4joukko p\u00e4\u00e4si l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Tukholmasta matkaan. Juhannuksen tienoilla kuninkaan armeija rantautui Usedomin saarelle Pommerissa ja valtasi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Stettinin kaupungin ilman taistelua: Oder-joen linja oli turvattu ruotsalaisille. Suomalaiset liittyiv\u00e4t sotaan hieman j\u00e4lkijunassa.<\/p>\n

Saksaan l\u00e4hti tuhat miest\u00e4\u00a0 jalkav\u00e4ke\u00e4, joista kaikki eiv\u00e4t ollet Savosta vaan osa oli h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja karjalaisia: 2 komppanioista oli Suur-Savosta ja 3 Pien-Savosta. Savon jalkav\u00e4kirykmentin komentaja oli paperilla Kustaa Horn, mutta koska t\u00e4m\u00e4 tosiasillisesti toimi koko Ruotsin armeijan kentt\u00e4marsalkkana ei h\u00e4n miss\u00e4\u00e4n vaiheessa henkil\u00f6kohtaisesti johtanut savolaisia, vaan n\u00e4m\u00e4 liitettiin Saksassa eversti Klas Hastfehrin rykmenttiin. Savolaiset laivattiin Turusta Stralsundiin kes\u00e4-hein\u00e4kuun vaihteessa vuonna 1630, samalla kertaa Saksaan tuli Suomesta my\u00f6s Porin jalkav\u00e4ke\u00e4 sek\u00e4 hieman ratsuv\u00e4ke\u00e4. Suuri joukko ratsuv\u00e4ke\u00e4 joutui j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Turkuun odottamaan laivojen puutteen takia.<\/p>\n

Saksassa ei kohdattu heti alkuun suurempaa vastarintaa, osaltaan koska Brandenburgin vaaliruhtinas oli haluton p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n Kustaa II Aadolfin armeijaa maidensa l\u00e4pi etel\u00e4\u00e4n saamaan selk\u00e4\u00e4ns\u00e4 katolisilta. Savon jalkav\u00e4ki otti osaa Wolgastin valtaukseen (kaupunki 7.8., linna 25.8.) ja palveli ainakin Stralsundin varusv\u00e4ken\u00e4. Osa savolaisista komppanioista liittyi mahdollisesti p\u00e4\u00e4armeijaan joka majaili syksyll\u00e4 Stettinist\u00e4.<\/p>\n

\"Theatrum_Europaeum_Bd2._Wolgast_1629\"<\/a>Wolgast, Theatrum Europaeum 1629.<\/em><\/p>\n

Syksy kului neuvotellessa Pohjois-Saksan ruhtinaitten kanssa, p\u00e4\u00e4nvaivaa aiheutti ennen kaikkea Pommerin Boguslaus joka halusi pysytell\u00e4 puolueettomana. Lopulta Pommeri neuvoteltiin ruotsalaisten hallintaan \u2013 tosin osa Pommerista oli tosiasiallisesti viholliskomentaja Isolanin kroaattiratsuv\u00e4en hallussa. Suomalainen jalkav\u00e4ki mainitaan Stettinin kaupungin linnoittamist\u00f6iss\u00e4, jotka Ruotsin kuningasta hurmahenkisesti fanittaneen tsekkikronikoitsija Vaclac Clemensin mukaan sujui enn\u00e4tysajassa. Syyskuun lopulla 6500 miehen ruotsalaisjoukko, mukana savolaiset, valtasivat Damgartenin ja Ribnitzin ja t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kronikoitsija Clemens kertoo ett\u00e4 rakennust\u00f6ihin erikoistuneet suomalaiset rakensivat sillan virran yli.<\/p>\n

1600-luvun sodissahan ei yleens\u00e4 sodittu talvella vaan armeijat vet\u00e4ytyiv\u00e4t talvimajoitukseen talonpoikien taakaksi. Savolaiset viettiv\u00e4t talvensa Wolgastin ja Stralsundin kaupungeissa. Talven 1630-31 aikana ruotsalainen ratsuv\u00e4ki onnistui ajamaan vihollisen joukot pois Pommerista, miss\u00e4 auttoi se ett\u00e4 vihollisten komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty Torquato Conti oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt viett\u00e4\u00e4 oman talvensa mukavasti Roomassa asti. Talven aikana tuli my\u00f6s tieto siit\u00e4, ett\u00e4 keisari oli erottanut sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6ns\u00e4 Wallensteinin, ja Ruotsin kuningas harjoitti diplomatiaa muun muassa kardinaali Richelieun ja paavin kanssa. Tammikuussa 1631 voitiin julkistaa neuvottelujen seurauksena syntynyt B\u00e4rwalden liitto Ruotsin ja Ranskan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 1631 syntyi viimein liikett\u00e4 kun katolisen liigan komentaja Tilly siirsi joukkonsa kohti Magdeburgia ja Ruotsin kuningas sai taivuteltua Saksin ruhtinaan Georg Wilhelmin p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkonsa l\u00e4pi etel\u00e4\u00e4n. Kuninkaan p\u00e4\u00e4armeija eteni kes\u00e4ll\u00e4 Stettinist\u00e4 Berliiniin ja sielt\u00e4 Elbelle hein\u00e4kuussa, savolaiset tulivat suoraan Stralsundista Elbelle jossa k\u00e4ytiin Burgstattin ja Werbenin kahakat hein\u00e4kuun loppupuolella. Ruotsalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan ehtineet auttamaan Magdeburgia joka h\u00e4vitettiin katolisten toimesta. Tilly per\u00e4\u00e4ntyi, mutta siirtyy piiritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Leipzigi\u00e4 josta Ruotsin armeija viimein tavoitti h\u00e4net. Kustaa Aadolf mukanaan Saksi-Weimarin herttua Bernhard johti joukkonsa maineikkaaseen voittoon Breitenfeldin taistelussa 7.9.1631. Savolaiset taistelivat Oxenstj\u00e4rnan prikaatissa oikean siiven eturiviss\u00e4.<\/p>\n

\"Nils_Forsberg,_Gustav_II_Adolf\"<\/a>
\nKustaa II Aadolf ennen L\u00fctzenin taistelua, Nils Forsberg 1900.
\n<\/em><\/p>\n

Nyt ruotsalaisilla oli hallussaan Elbe-joen linjaus ja suunta oli kohti Reini\u00e4. Armeija marssi \u201dPappiskujaa\u201d (vauraiden katolisten ruhtinaskuntien ketju) pitkin syys-lokakuussa Mainin laaksoa kohti. W\u00fcrtzburg vallattiin taisteluitta, sen sijaan Marienbergin linnan valloittamiseksi k\u00e4ytiin kiivaita kamppailuja joissa skotlantilaiset palkkasoturit kunnostautuivat erityisesti. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 vihollisten maaper\u00e4ll\u00e4, vauraassa etel\u00e4ss\u00e4 ruotsalaisetkin p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kunnolla ry\u00f6stelyn makuun, ja legendaarinen maininta savolaisten vehn\u00e4s\u00e4mpyl\u00f6ill\u00e4 ja viinikeitolla m\u00e4ssyttelyst\u00e4 sijoittuu t\u00e4h\u00e4n vaiheeseen. P\u00e4\u00e4armeija eteni loppusyksyst\u00e4 Reinille ja sen yli Maintzin kaupunkiin, jossa kuningas piti loisteliasta hoviaan yli talven. Savolaiset talvehtivat ainakin K\u00f6nigshofenin varusv\u00e4ken\u00e4.<\/p>\n

Alkukev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1632 Ruotsin kuninkaan 40000-p\u00e4isen kentt\u00e4armeijan mukana on suomalaista jalkav\u00e4ke\u00e4 en\u00e4\u00e4 majuri G\u00f6ran Wrangelin komentama savolainen skvadroona (siis puolirykmentti), eversti Hastfehr oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa j\u00e4\u00e4nyt ilmeisesti jonnekin matkan varrelle. Kuningas l\u00e4hetti saksilaiset liittolaisensa kohti keisarin perint\u00f6maita ja l\u00e4hti itse suoraan etel\u00e4\u00e4n kohti Tillyn armeijaa. Tilly vet\u00e4ytyi ruotsalaisten edelt\u00e4 kohti Tonavaa ja N\u00fcrnbergiss\u00e4 juhlittiin protestanttisia vapauttajia. Ruotsin armeija ylitti Tonavan Donauw\u00f6rthiss\u00e4 maaliskuun lopulla, samalla kun Tilly keskitti joukkojaan Baijeriin. Baijerin l\u00e4ntinen rajajoki, Tonavaan laskeva Lech erotti armeijoita huhtikuun alussa ja t\u00e4m\u00e4n joen ylityksess\u00e4 Wrangelin noin 300 mieheen huvennut savolaisjoukko teki kenties suurimman uroty\u00f6ns\u00e4, kannustimena 10 taalerin palkinto jokaiselle joen ylitt\u00e4neelle. Kyseess\u00e4 oli siis Lechin eli Rainin taistelu (josta on oma artikkelinsa tulossa t\u00e4h\u00e4n blogiin my\u00f6hemmin) jossa Tilly haavoittui kuolettavasti.<\/p>\n

\"lechyksityiskohta\"<\/a>
\nYksityiskohta Lech-joen taistelua kuvaavasta painokuvasta. Siltaa rakentavat miehet ovat Savon jalkav\u00e4kirykmentist\u00e4.<\/em><\/p>\n

Perinpohjaista voittoa seurasi riemukas kev\u00e4t Baijerissa, ja protestanttisen uskon \u201dkoti\u201d Augsburg vapautettiin. Ingolstadia, jossa Tilly veteli viime henkosiaan, ei tosin saatu vallattua. Toukokuun puoliv\u00e4liss\u00e4 antautui katolinen M\u00fcnchen, joka maksoi kuninkaalle sotaveron ja s\u00e4\u00e4styi ry\u00f6stelylt\u00e4. Kuninkaan suunta oli kohti keisarin kotikaupunkia Wieni\u00e4, ja sodan lopullista voittoa. Mutta sitten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle palasi b\u00f6\u00f6mil\u00e4inen sotaherra Wallenstein, jonka keisari oli jo kertaalleen erottanut. H\u00e4net kutsuttiin takaisin pelastamaan keisari ja katolinen Saksa, palkaksi h\u00e4n sai uskomattomat maa-alueet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vapaat k\u00e4det johtaa sotaa itsen\u00e4isesti. Wallenstein ker\u00e4si muutamassa kuukaudessa suuren armeijan ja yritti hein\u00e4kuussa ruotsalaisten selustaan B\u00f6\u00f6mist\u00e4 k\u00e4sin. Kustaa Aadof joutui luopumaan Wienin tavoittelusta ja k\u00e4\u00e4ntyi takaisin suojelemaan omia huoltoreittej\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 Wallensteinin tavoitteena oli N\u00fcrnbergin valtaaminen ja Saksan katkaiseminen keskelt\u00e4 kahtia: kuningas ei tietenk\u00e4\u00e4n halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 armeijoineen loukkoon Etel\u00e4-Saksaan kauas It\u00e4meren tukiasemistaan.<\/p>\n

Ruotsalaiset suojelivat N\u00fcrnbergi\u00e4 Magdeburgin kohtalolta ja linnoittivat kaupungin, samaan aikaan Wallenstein teki oman linnoitetun leirins\u00e4 l\u00e4heisen Alte Vesten linnan ymp\u00e4rille. T\u00e4st\u00e4 seurasi parin kuukauden mittainen asemasota jossa molemmat j\u00e4ttim\u00e4iset armeijat pyrkiv\u00e4t n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisensa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja tuhosivat maaseudun totaalisesti N\u00fcrnbergin ymp\u00e4rilt\u00e4. Kustaa Aadolf yritti ratkaista tilanteen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Alte Vesten leiriin kuultuaan Wallensteinin olevan per\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4, mutta kyseess\u00e4 oli ansa josta seurasi 10 tunnin kuluttava hy\u00f6kk\u00e4ys vahvasti linnoitettuja asemia vastaan. Osa ratsuv\u00e4est\u00e4kin jalkautettiin hy\u00f6kk\u00e4ykseen joka lopulta keskeytettiin suurten tappioiden j\u00e4lkeen. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen molemmat armeijat per\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Nurnbergin loppuun kalutulta seudulta, Ruotsin kuningas n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4isen\u00e4, liki puolet miehist\u00e4\u00e4n menett\u00e4neen\u00e4.<\/p>\n

Alte Vesten katastrofin j\u00e4lkeen, syksyn jo painaessa p\u00e4\u00e4lle, Kustaa Aadolf yritti vet\u00e4\u00e4 sodan takaisin etel\u00e4\u00e4n mutta Wallenstein hy\u00f6kk\u00e4sikin yl\u00f6s Saksiin pakottaakseen ruhtinas Georgin vaihtamaan puolta ja katkaistakseen ruotsalaisten paluureitin. Kuninkaan armeija riensi suurella kiireell\u00e4 Saksan halki ja saapui Leiptzigin l\u00e4helle lokakuun lopulla. Kun Kustaa Aadolf sai tiet\u00e4\u00e4 Wallensteinin jo jakaneen joukkonsa talvehtimista varten ja l\u00e4hett\u00e4neen ratsuv\u00e4enkomentaja Pappenheimin miehineen muualle, h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti yritt\u00e4\u00e4 ratkaisua L\u00fctzeniss\u00e4. Marraskuun 6. p\u00e4iv\u00e4 1632 k\u00e4ytiin suuri taistelu jossa kentt\u00e4armeijan viimeiset noin 150 savolaista taistelivat hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti ns. Ruotsalaisessa prikaatissa keskustan eturiviss\u00e4.<\/p>\n

\"Hellqvist_-_Gustaf_II\"<\/a>
\nKustaa II Aadolfin ruumista kannetaan Wolgastin satamassa, Hellqvist 1885.
\n<\/em><\/p>\n

L\u00fctzenin j\u00e4lkeen Sm\u00e5lannin ratsuv\u00e4ki ja Ruotsalainen prikaati (ja t\u00e4ten viimeiset savolaiset) saattoivat kuninkaan ruumiin Meuchenin, Weissenfelsin ja Wittenbergin kautta Wolgastiin. Talven 1632-1633 savolaiset palvelivat varuskunnissa eri puolilla Saksaan. Yht\u00e4 savolaisten komppanioista komentanut ja everstiksi ylennyt Kaspar Ermes j\u00e4i Saksaan ja sai savolaiset\u00a0 komennettavakseen.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n artikkeliin liittyvi\u00e4 artikkeleita:
\nRuotsin jalkav\u00e4en organisaatio taistelukent\u00e4ll\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puolan Sota oli p\u00e4\u00e4ttynyt Altmarkin rauhaan vuonna 1629: t\u00e4lt\u00e4 vuodelta l\u00f6yd\u00e4mme Savon jalkav\u00e4en palvelemassa Riian varuskuntana eversti Kustaa Hornin alaisuudessa. Rykmentti kotiutettiin joulukuussa 857 miehen vahvuisena, komppanioiden komentajina Henrik Horn, Matti Falck, Kaspar Ermes, Peter Eketr\u00e4, Karl Ramsay, G\u00f6ran Wrangel ja Joakim Weispfennig. Lis\u00e4ksi rykmenttiin kuului Martti Eerikinpojan erillinen komppania K\u00e4kisalmessa, ja Savossa t\u00e4ydennysmiehien rekrytoinnista…Read more Savon jalkav\u00e4ki Kustaa Aadolfin Saksan sotaretkell\u00e4 1630-1633<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,1],"tags":[9,67,24,18,25,57,43,13,8,66,65],"class_list":["post-432","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taustamateriaali","category-blogi","tag-30-vuotinen-sota","tag-breitenfeld","tag-jalkavaki","tag-kustaa-aadolf","tag-kuvalahteet","tag-lutzen","tag-ratsuvaki","tag-saksa","tag-savo","tag-tilly","tag-wallenstein"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=432"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":809,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/432\/revisions\/809"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=432"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=432"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=432"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}