![\"\"](\"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/10\/pilkkapuu.jpg\")
<\/a>Keloontunut pilkkapuu Aittoj\u00e4rven harjulla<\/p><\/div>\n
Kaupank\u00e4yntitarkoituksessa reitill\u00e4 kuljettiin entisin\u00e4 aikoina ennen kaikkea vesireittej\u00e4, mutta jokia ja j\u00e4rvie\u00e4 seurailevat my\u00f6s vanhat harjupolut joita nykyajan retkeilij\u00e4 voi vaivattomasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Viime vuosikymmenin\u00e4 polkuja on inventoitu arkeologisesti ja yksi monista vaihtoehtoisista on kunnostettu Vienan reitti-retkeilypoluksi. Polkua voi monin paikoin helposti seurata alkuper\u00e4isell\u00e4 reitill\u00e4\u00e4n ikivanhojen pilkkapuiden viitoittamana, eik\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia nykyaikaisia reittimerkkej\u00e4 edes tarvita, toisissa paikoissa vanhat polut ovat kadonneet maanteiden ja mets\u00e4talouden j\u00e4lkien alle.<\/p>\n
<\/a>Suomen vanhin reittimerkkipuu v.1682<\/p><\/div>\n
Me teimme kaksip\u00e4iv\u00e4isen historiallisen vaelluksen sek\u00e4 kunnostetulla Vienan reitill\u00e4 ett\u00e4 siit\u00e4 erkanevilla vaihtoehtoisilla poluilla: It\u00e4rajan retkeilyreitill\u00e4 sek\u00e4 rajavy\u00f6hykkeen pinnassa kulkevalla rajavartioiden polulla. Vaelluksella oli edustettuna useat eri aikakaudet Vienan reitin historian varrelta: osallistujista osa vaelsi keskiaikaisissa varusteissa, osa 1600-luvun ja osa 1900-luvun alun puvuissa. Vaelsimme pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomen puolella reitti\u00e4, eik\u00e4 Vienan reitti ole en\u00e4\u00e4 Suomen itsen\u00e4istymisen 1917 j\u00e4lkeen ole ollut rajat ylitt\u00e4v\u00e4n kanssak\u00e4ymisen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, rauhanomaisissa merkeiss\u00e4 ainakaan.<\/p>\n
<\/a>Harjupolulla<\/p><\/div>\n
Yksi vanhimmista kartalle piirrettyj\u00e4 kuvauksia Vienan reitin Suomen puoleisesta osasta l\u00f6ytyy Pietari Brahen hovikartoittajan Claes Claessonin v. 1650 julkaistusta Kajaaniporin l\u00e4\u00e4nin kartasta, johon on merkitty rajanylityspaikka Vuokinlatvassa Korpij\u00e4rven ja Latvaj\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
<\/a>Yksityiskohta Claes Claessonin kartasta Kajaaniporin l\u00e4\u00e4nist\u00e4 vuodelta 1650, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koko kartta ladattavissa\u00a0<\/a><\/p><\/div>\n Claessonin kartasta l\u00f6ytyv\u00e4t suomenkielisill\u00e4 nimill\u00e4\u00e4n my\u00f6s monet niist\u00e4 j\u00e4rvist\u00e4 joita nykyinen Vienan reitin retkeilypolku seuraa: mm. Kev\u00e4ttij\u00e4rvi, Paloj\u00e4rvi, Aittoj\u00e4rvi ja Viianginj\u00e4rvi. Vertailuna nykyaikainen kartta alueesta, kartalle merkitty mustalla p\u00e4\u00e4reitti.<\/p>\n Kartan l\u00e4hde http:\/\/kulttuuriperintoinventointi.blogspot.com\/<\/p><\/div>\n Mielenkiintoinen lis\u00e4tieto Claessonin kartassa on Aittoj\u00e4rven pohjoisrannalle merkitty asutustilaa tarkoittava py\u00f6re\u00e4 merkki. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 paikalla ei ole asutusta mutta se tunnetaan nimell\u00e4 Isoautio, mink\u00e4 voi olettaa viittaavaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n autioituneeseen tilaan. Porrasjoki<\/p><\/div>\n Ja jos jatketaan karttojen maailmassa, l\u00f6ytyy Vienan reitin Ven\u00e4j\u00e4n puoleisista osista tietoa jo hieman vanhemmasta l\u00e4hteest\u00e4: Isaac Massan Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4n kartasta vuodelta 1633. Kartassa vasemmalla on Per\u00e4meri ja Oulu, siit\u00e4 it\u00e4\u00e4np\u00e4in l\u00f6ytyv\u00e4t Ouluj\u00e4rvi ja Kajaaninlinna, ja oikealla Vienanmeri ja sen rannalla Vienan Kemi. Monet paikannimet Vienassa ovat karjalankielisi\u00e4 tai sekoituksia karjalasta ja ruotsista: esimerkiksi Maanselkeby sek\u00e4 Paiersvi Tresk, eli Maansel\u00e4n kyl\u00e4 (Vienan reitin pohjoisin piste, nykyisen Latvaj\u00e4rven seudulla) ja P\u00e4\u00e4j\u00e4rvi.<\/p>\n Yksityiskohta kartasta Karta Rossii I. Massy 1633, The New York Public Library digital collections. Koko kartta ladattavissa<\/a><\/p><\/div>\n Kartan tekij\u00e4 Isaac Massa oli hollantilainen kauppias, kirjailija ja Ven\u00e4j\u00e4n tuntija. H\u00e4n on monille historianharrastajille kuitenkin ehk\u00e4 tunnetuin t\u00e4st\u00e4 Frans Halsin maalauksesta<\/p>\n Isaac Massan ja Beatrix van der Laanin h\u00e4\u00e4muotokuva, Frans Hals,\u00a0Rijksmuseum<\/p><\/div>\n Kaartosuo It\u00e4rajan retkeilyreitill\u00e4<\/p><\/div>\n Rajamiesten polku Hangaslammilla<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" GARSin j\u00e4seni\u00e4 oli lokakuun ensimm\u00e4isen\u00e4 viikonloppuna emo-organisaatio Harmaasusien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 historianel\u00e4v\u00f6itysvaelluksella Suomussalmella Vienan reitill\u00e4, muinaisella kauppareitill\u00e4 joka kulki Kainuusta Vienaan, Per\u00e4merelt\u00e4 Vienanmerelle. 1600-luvulla t\u00e4rkein kauppatuote joka reitill\u00e4 kulki oli suola, jota tuotiin Vienan Kemin suurelta kauppapaikalta Suomeen. Suolahan on Suomessa ollut aina tuontituote, v\u00e4h\u00e4suolaisesta It\u00e4merest\u00e4 kun ei saa sit\u00e4 erotettua: vienankarjalaiset olivat sen sijaan kehitt\u00e4neet tehokkaat…Read more Vienan reitill\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"image","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,47,100],"tags":[104,103,102,25,22,15,101],"class_list":["post-681","post","type-post","status-publish","format-image","hentry","category-blogi","category-matkakertomukset","category-vaellukset-blogi","tag-kainuu","tag-karjala","tag-kartat","tag-kuvalahteet","tag-suomi","tag-venaja","tag-vienan-reitti","post_format-post-format-image"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/681","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=681"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/681\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":705,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/681\/revisions\/705"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=681"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=681"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/gars.harmaasudet.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=681"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a>
\nAittoj\u00e4rven rannalta onkin tutkimuksissa l\u00f6ytynyt mahdollinen 1600-luvun asutusj\u00e4\u00e4nn\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 Aittoj\u00e4rven tila jonka 1650-luvulla omisti talopoika Antti Hyry olisi sitten mahdollisesti my\u00f6hemmin siirtynyt muutaman kilometrin it\u00e4\u00e4np\u00e4in, mist\u00e4 Malahviantien varresta l\u00f6ytyy nyky\u00e4\u00e4n Hyry-niminen tila. Lis\u00e4tietoa kohteen arkeologisesta tarkastuskertomuksesta<\/a><\/p>\n<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>