On Viena Route

On the first weekend of October GARS members participated on a historical trek with our parental organization Harmaasudet. It took place in Suomussalmi, northeastern Finland, and followed so-called Viena Route which is an ancient trade route from Baltic Sea to White Sea, through Finnish region of Kainuu and Russian region of Viena Karelia. In the 17th century the most important trade good on the route was salt, that was imported from the trading town of Kemi on the shore of White Sea (not to be confused with other Kemi in Finland) where local Karelian population had salt-extraction industry. Finland had no natural salt resources as the Baltic Sea is too low-salted for extraction.

Dead route marker tree on Aittojärvi ridge

Transportation on the Viena route was historically mostly done by small boats, following rivers and lakes and on few places hauling the boats overland. Old walking paths follow the same route on high ridges, and for a modern trekker walking on them is of course most accessible way of experiencing the route. During the last decades the paths have been investigated archaeologically and one of the many alternative paths has been renovated for trekkers. Route is often very easy to follow becouse it is constantly lined by pilkkapuu axe-marked trees, some of them very old, an centuries-old way of making route markers. On some places, however, modern roads and heavy logging have destroyed stretches of the route.

The oldest route marker tree in Finland – from year 1682

We did a two-day historical trek on the renovated route and also on some bypaths: the marked Itärajan retkeilyreitti -path that runs alongside the eastern border of Finland, and on smaller border guards’ path. Like always on our historical treks, everyone attending did it in a historical kit: this time we had mixed time periods, so some of us went in medieval kit, some preferred 17th century and some wore early 20th century clothes. Obviusly we walked only the Finnish side of the route: after the Finnish independence in 1917 the Viena Route hasn’t been in cross-border use, at least in a non-military way.

Paths typically follow high ridges

One of the oldest descriptions about the Finnish side of the Viena Route can be found in a 1650 map made by Claes Claesson, a cartographer of Count Per Brahe, general governor over Finland. A border crossing point in Vuokinlatva, between Korpijärvi and Latvajärvi is marked on the map.

Detail of a 1650 map of Kajaanipori (modern Kainuu) region by Claes Claessonin. University of Jyväskylä. You can download the full map.

On the Claesson map you can find the Finnish names for many of the lakes that also the trekking route follows: Kevättijärvi, Palojärvi, Aittojärvi ja Viianginjärvi. Below is a modern map with the same lakes and the main 30 kilometer long Viena trekking route marked with black line.

Origin of the map http://kulttuuriperintoinventointi.blogspot.com/

Also on the Claesson map there is a single red circle by the Aittojärvi lake. That means a farm or a house, but there aren’t any nowadays. The area is now called Isoautio, “big deserted place”, and archaeologists have found remains of a 17th century farm from there. From the tax documents of the era we know that peasant Antti Hyry owned the Aittojärvi farm back then, and becouse there still is a farm called Hyry few kilometers east, it is possible that the older farm was simply moved into a new place.

Porrasjoki river

Still continuing in the world of maps, there is also a slightly older source for the place names on the Russian stretch of the Viena Route: the map of Northern Russia by Isaac Massa, from year 1633. Below is a detail of it: in the left you can see the Gulf of Bothnia and city of Oulu (Uleåborg), then straight to east the big lake Oulu (Ula Tresk) and the Cajana castle in Eastern Finland. On the right there is the White sea and on it’s shore the town of Kemi. Many place names in the Russian side of the border are on Karelian (finnic) language, or in a mixture of Karelian and Swedish: Maanselkeby comes from Karelian Maanselkä (“Land’s back”: water divide) and swedish by, village. It is probably modern Latvajärvi on the Russian side of the border, just east from the Finnish village of Raate. “Paiersvi Tresk” means Pääjärvi-träsk, literally Main lake-lake.

Detail of a map Karta Rossii I. Massy 1633, The New York Public Library digital collections. You can download the full map

Author of the map Isaac Massa was a Dutch trader, writer and Russia expert who visited Viena Karelia himself. For many history enthusiasts he is anyways probably best known from this painting by Frans Hals

Wedding portrait of Isaac Massa and Beatrix van der Laan, Frans Hals, Rijksmuseum

Crossing the Kaartosuo bog

Border guards’s path between Hangaslammit lakes

 

Vienan reitillä

GARSin jäseniä oli lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna emo-organisaatio Harmaasusien järjestämällä historianelävöitysvaelluksella Suomussalmella Vienan reitillä, muinaisella kauppareitillä joka kulki Kainuusta Vienaan, Perämereltä Vienanmerelle. 1600-luvulla tärkein kauppatuote joka reitillä kulki oli suola, jota tuotiin Vienan Kemin suurelta kauppapaikalta Suomeen. Suolahan on Suomessa ollut aina tuontituote, vähäsuolaisesta Itämerestä kun ei saa sitä erotettua: vienankarjalaiset olivat sen sijaan kehittäneet tehokkaat menetelmät suolantuotantoon. Vienan Kemi oli suolakaupan suurin keskus Vienanmerellä.

Keloontunut pilkkapuu Aittojärven harjulla

Kaupankäyntitarkoituksessa reitillä kuljettiin entisinä aikoina ennen kaikkea vesireittejä, mutta jokia ja järvieä seurailevat myös vanhat harjupolut joita nykyajan retkeilijä voi vaivattomasti käyttää. Viime vuosikymmeninä polkuja on inventoitu arkeologisesti ja yksi monista vaihtoehtoisista on kunnostettu Vienan reitti-retkeilypoluksi. Polkua voi monin paikoin helposti seurata alkuperäisellä reitillään ikivanhojen pilkkapuiden viitoittamana, eikä minkäänlaisia nykyaikaisia reittimerkkejä edes tarvita, toisissa paikoissa vanhat polut ovat kadonneet maanteiden ja metsätalouden jälkien alle.

Suomen vanhin reittimerkkipuu v.1682

Me teimme kaksipäiväisen historiallisen vaelluksen sekä kunnostetulla Vienan reitillä että siitä erkanevilla vaihtoehtoisilla poluilla: Itärajan retkeilyreitillä sekä rajavyöhykkeen pinnassa kulkevalla rajavartioiden polulla. Vaelluksella oli edustettuna useat eri aikakaudet Vienan reitin historian varrelta: osallistujista osa vaelsi keskiaikaisissa varusteissa, osa 1600-luvun ja osa 1900-luvun alun puvuissa. Vaelsimme pelkästään Suomen puolella reittiä, eikä Vienan reitti ole enää Suomen itsenäistymisen 1917 jälkeen ole ollut rajat ylittävän kanssakäymisen käytössä, rauhanomaisissa merkeissä ainakaan.

Harjupolulla

Yksi vanhimmista kartalle piirrettyjä kuvauksia Vienan reitin Suomen puoleisesta osasta löytyy Pietari Brahen hovikartoittajan Claes Claessonin v. 1650 julkaistusta Kajaaniporin läänin kartasta, johon on merkitty rajanylityspaikka Vuokinlatvassa Korpijärven ja Latvajärven välillä.

Yksityiskohta Claes Claessonin kartasta Kajaaniporin läänistä vuodelta 1650, Jyväskylän yliopisto. Koko kartta ladattavissa 

Claessonin kartasta löytyvät suomenkielisillä nimillään myös monet niistä järvistä joita nykyinen Vienan reitin retkeilypolku seuraa: mm. Kevättijärvi, Palojärvi, Aittojärvi ja Viianginjärvi. Vertailuna nykyaikainen kartta alueesta, kartalle merkitty mustalla pääreitti.

Kartan lähde http://kulttuuriperintoinventointi.blogspot.com/

Mielenkiintoinen lisätieto Claessonin kartassa on Aittojärven pohjoisrannalle merkitty asutustilaa tarkoittava pyöreä merkki. Nykyään tällä paikalla ei ole asutusta mutta se tunnetaan nimellä Isoautio, minkä voi olettaa viittaavaan merkittävään autioituneeseen tilaan.
Aittojärven rannalta onkin tutkimuksissa löytynyt mahdollinen 1600-luvun asutusjäännös. Tämä Aittojärven tila jonka 1650-luvulla omisti talopoika Antti Hyry olisi sitten mahdollisesti myöhemmin siirtynyt muutaman kilometrin itäänpäin, mistä Malahviantien varresta löytyy nykyään Hyry-niminen tila. Lisätietoa kohteen arkeologisesta tarkastuskertomuksesta

Porrasjoki

Ja jos jatketaan karttojen maailmassa, löytyy Vienan reitin Venäjän puoleisista osista tietoa jo hieman vanhemmasta lähteestä: Isaac Massan Pohjois-Venäjän kartasta vuodelta 1633. Kartassa vasemmalla on Perämeri ja Oulu, siitä itäänpäin löytyvät Oulujärvi ja Kajaaninlinna, ja oikealla Vienanmeri ja sen rannalla Vienan Kemi. Monet paikannimet Vienassa ovat karjalankielisiä tai sekoituksia karjalasta ja ruotsista: esimerkiksi Maanselkeby sekä Paiersvi Tresk, eli Maanselän kylä (Vienan reitin pohjoisin piste, nykyisen Latvajärven seudulla) ja Pääjärvi.

Yksityiskohta kartasta Karta Rossii I. Massy 1633, The New York Public Library digital collections. Koko kartta ladattavissa

Kartan tekijä Isaac Massa oli hollantilainen kauppias, kirjailija ja Venäjän tuntija. Hän on monille historianharrastajille kuitenkin ehkä tunnetuin tästä Frans Halsin maalauksesta

Isaac Massan ja Beatrix van der Laanin häämuotokuva, Frans Hals, Rijksmuseum

Kaartosuo Itärajan retkeilyreitillä

Rajamiesten polku Hangaslammilla