Kaspar Ermesin rykmentin lippujen riekaleista voi päätellä lähinnä niiden taustavärit, sinisen ja mustan. Sinistä kangasta on kaikissa neljästä lippuriekaleesta enemmän, mustaa vain ylhäällä: varma ei voi olla, mutta maalauksesta saa kuvan että musta kangas kaistale levenisi oikealle. Niinpä päädyimme malliin jossa lippu on jaettu diagonaalisesti kahteen kenttään, musta kenttä ylös oikealle ja sininen kenttä alas vasemmalle. Tällaista kuviota käytettiin aikakauden heraldiikassa ja lipuissa, joskin se on vain yksi monista mahdollisuuksista.
Sivu Augsburgin kronikasta v. 1634 (mustavalkokopio). Kaspar Ermesin rykmentin liput oikeassa yläkulmassa.
Lipun kuvionti on puhtaasti arvailun varassa. Päätimme maalata lippuumme pääkuvioksi suuren kullanvärisen seppeleen molemmille puolille: tämä on yleinen, joskin ei missään nimessä ainoa, kuva-aihe ruotsalaisissa jalkaväen lipuissa aikakaudella. Ruotsin kruunua palvelleiden palkkasotilasyksiköiden lipuista tiedetään jonkun verran, kotimaisten asevelvollisrykmenttien lipuista paljon vähemmän. Yksi harvoista aikakauden maalauksista joissa niitä esiintyy on eversti Jacob Duwallin muotokuva, jonka taustalla on hänen komentamansa Norrlannin rykmentin miehiä siisteissä riveissä: heillä näkyy selvästi erivärisiä komppanianlippuja, joissa jokaisessa on kullanvärinen seppele ja jotain kuvioita tai kirjaimia sen keskellä.
Keskelle seppelettä lipun etupuolella on Savon vaakuna, kultainen jousi mustalla pohjalla. Vaakuna itsessään on perua 1500-luvulta ja sen muoto oli vakiintunut Kustaa Aadolfin ajalle tultaessa pitkälti nykyisenlaiseksi. Lippujen koristaminen lääninvaakunoilla oli uusi käytäntö Ruotsissa eikä sen yleisyydestä 30-vuotisen sodan aikana ole varmuutta: tiedetään kuitenkin että ainakin muutamien jalkaväenyksiköiden lipuissa oli sellainen.
Kuva: Savon jalkaväkirykmentin lippu http://www.tacitus.nu/karoliner/fanor/images/095.JPG
Savon jalkaväkirykmentin komppanianlippu vuodelta 1686
Ruotsin valtakunnassahan uudistettiin Kustaa Aadolfin aikana sekä armeijan organisaatiota että läänijärjestelmää raskaalla kädellä ja kotimaiset rykmentit saivat vahvan lääni-identiteettinsä aikaisempien epämääräisten täydennysalueiden sijaan. Juuri kolmikymmenvuotisen sodan aikaan oltiin siirtymävaiheessa, muutoksessa vanhasta “keskiaikaisesta” ja vahvasti rykmentin komentajaan henkilöityvästä järjestelmästä “kansalliseen” siviili- ja sotilashallinnon yhdistävän läänipohjaiseen ruotujärjestelmään: niinpä lipuista hävisivät rykmenttien komentajina toimineiden aatelismiesten vaakunat ja niiden tilalle tulivat lääninvaakunat. Myöhemmin 1600-luvulla, Kaarle-kuninkaiden ajalla armeijan uudistuksissa lääninvaakunoiden käyttö sotilaslipuissa vakiintui.
Lipun takapuolelle seppeleen keskelle sijoitimme kuninkaan monogrammin joka toimii myös ryhmämme nimenä: kirjaimet GARS. Kuninkaan nimikirjaimet ovat hyvin yleinen aihe kaikissa sotilaallisissa tunnuksissa ja kun kuningas Kustaa Aadolfia vieläpä ympäröi sodan aikana vahva henkilökultti oli hänen nimikirjaimissaan varmasti suorastaan mystistä voimaa.
Suunnitelma lipustamme Kuva © Maria von Hertzen 2015