GARS täytti kolme vuotta!

GARSin kolmatta vuosijuhlaa vietettiin retken ja iltajuhlan merkeissä lauantaina 11.11.2017. Kekkeripäiväksi valikoitui Kustaa Aadolfin päivästä (6.11.) seuraava lauantai. Tänä vuonna olikin erityistä syytä juhlaan, sillä olimme juuri palanneet menestyksekkäästi ryhmän tähän asti suurimmalta ulkomaanretkeltä De Slag om Grollesta 1627. Aloitimme juhlat ottamalla teemaan sopivan ryhmäkuvan:

Iltajuhlat aloitettiin kuvituksellisissa tunnelmissa. Kuva (c) GARS 2017.

Ryhmäpotretin esikuvateos ei tule tällä kertaa 1630- luvulta vaan 1930-luvulta: Aarno Karimon Upseerikemut 30-vuotisen sodan aikaan, vuodelta 1931 oli mielestämme tunnelmaltaan hulvaton kuva-aihe GARSin vuosijuhlille, siitäkin huolimatta, että kuva kertoo paljon 1900-luvun alun historiakäsityksistä ja todennäköisesti hieman vähemmän 1600-luvun alun kulttuurista. Suomessa on säilynyt harmillisesti vain melko vähän 1600-luvun kuvalähteitä, mutta halusimme silti versioida GARSin teemaan sopivan historiallisen juhlakuvan.

Ryhmäpotretin esikuvateos: Aarno Karimo, Upseerikemut 30-vuotisen sodan aikaan, ilmestynyt Kumpujen yöstä -sarjassa vuonna 1931.

Aarno Karimon  kirjoittaman ja kuvittaman, aikanaan suositun Kumpujen yöstä -teossarjan vaikutuksista suomalaisten historiakäsityksiin voisi kirjoittaa laajemmin erikseen. Tässä todettakoon vain, että GARS pyrkii elävöityksessään tuomaan esille pääasiassa tuoreempia historiantulkintoja. Kohtaamme esiintyessämme paljon erilaisia käsityksiä 1600-luvun ilmiöistä ja toisinaan saamme sellaisiakin kommentteja, joissa voi kuulla kaikuja Kumpujen yöstä. Karimon kriittinen kommentointi on siis ilmeisesti yhä toisinaan ajankohtaista.

Hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!

Tänään GARS täyttää kolme vuotta ja juhlan kunniaksi haluamme jakaa kanssanne Matthaeus Merianin vuonna 1632 maalaaman muotokuvan kuningas Kustaa II Aadolfista punaisessa puolalaistyylisessä takissaan.

Kustaa II Aadolf kävi 1620-luvulla kovasti sotimassa Puolassa, mutta GARS ei ole vielä ennättänyt elävöittämään näitä kahinoita. Toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa paikkaamaan tätä puutetta jossakin mainiossa tapahtumassa Puolassa!

GARS toivottaa hyvää Kustaa II Aadolfin päivää!

Happy Gustavus Adolphus Day!

Ruotsin jalkaväen organisaatio taistelukentällä

Tämä on tiivistelmä 31.1.2016 Harmaasudet ry:n Valistus- ja Edistys ­-vuorolla pidetystä esitelmästä. Tarkoitus on esitellä Ruotsin armeijan jalkaväessä 1630­-luvulla käytetyt yksiköt harhaantumatta liikaa erilaisiin poikkeuksiin, lähtökohtana tavalliselle sotilaalle tarpeelliset perustiedot. Esimerkiksi rykmenttiorganisaatio esikuntavirkoineen, niin kiehtova kuin se onkin, jätetään myöhempään käsittelyyn.

Pysyvät ja operatiiviset yksiköt

Kokonaisuuden hahmottamista auttaa se että ymmärtää pysyvien ja operatiivisten yksiköiden eron. Komppaniat ja rykmentit ovat pysyviä yksiköitä: niillä on siis keskeinen merkitys armeijan organisoinnissa, liikuttelussa, huollossa ja niillä on oma vahva ryhmäidentiteettinsä, tunnukset ja pysyvä komentoketju. Taistelukentällä ei kuitenkaan joukkoja komenneta rykmenteittäin tai komppanioittain, vaan näitä yhdistellään skvadrooniksi ja prikaateiksi jotka puolestaan ovat siis operatiivisiä yksiköitä: ne luodaan vain taistelutarkoituksiin kulloinkin saatavilla olevista joukoista.

Tämän lisäksi pienimmät peruspalikat ­ruodut, ryhmät ja plutoonat­ ovat pysyviä yksiköitä mutta niitä ei toisaalta koskaan myöskään hajoiteta operatiivisia yksiköitä muodostettaessa.

Pysyvien osastojen koko saattoi vaihdella suurestikin mieshukan takia. Komppaniat ja rykmentit olivat usein huomattavasti ideaalisia vahvuuksiaan heikompia, koska niiden täydentäminen ei sotaolosuhteissa onnistunut helposti tai nopeasti. Sen sijaan operatiiviset yksiköt, joiden koostumusta kyettiin kentällä muuntelemaan, pystyttiin paremmin pitämään tavoitellun suuruisina. Esimerkiksi yksi heikko rykmentti saattoi muodostaa yhden skvadroonan normaalin kahden sijaan.

Pike_and_shot_modelMusketööriruotuja (vas.) ja pikenööriruotuja (oik.) Kuva Wikimedia commons.

Yksiköt

Kaikki jalkaväen rivimiehet ovat jompaa kumpaa kahdesta perustyypistä: musketöörejä tai pikenöörejä. Musketöörit ampuvat musketilla ja pikenöörit suojelevat musketöörejä pitkien keihäiden eli piikkien avulla.

Kuusi sotamiesta muodostavat pienimmän sotilasyksikön eli ruodun: taistelussa ja muodossa marssittaessa ruotu on aina jonossa peräkkäin. Ruotsalaiset taistelumuodostelmat ovat yhden ruodun eli siis kuuden miehen syvyisiä. Ruodussa on aina vain yhden tyyppisiä sotilaita, siis joko pikenöörejä tai musketöörejä, ei näitä sekaisin. Ruodun kokenein mies on ruodunvetäjä ja toiseksi kokenein mies ruodunsulkija: heidän paikkansa ruodussa ovat ensimmäisenä ja viimeisenä, tietenkin. Näihin tehtäviin liittyy erilaisia vastuita mutta ne eivät ole varsinaisia aliupseerinvirkoja, ruodunvetäjä­ ja sulkija ovat varustettuja tavallisen sotamiehen tavoin.

Neljä ruotua musketöörejä TAI kolme ruotua pikenöörejä muodostavat ryhmän eli korpralskapin: ryhmän koko on siis 24 miestä jos se on musketööriryhmä tai 18 miestä jos se on pikenööriryhmä. Ryhmää johtaa korpraali, alin aliupseeri: korpraali on rivimiehen tapaan aseistettu eli hänellä on pääaseenaan joko musketti tai piikki. Korpraali lasketaan yksikön vahvuuteen.

Kaksi ryhmää musketöörejä muodostaa plutoonan. Plutoonaa komentaa kersantti ja siinä on 48 miestä. Kersantti on siis ylempi aliupseeri ja häntä ei enää lasketa yksikkönsä rivimieheksi (toisin kuin korpraali) ja hänellä on pääaseenaan ja arvonsa merkkinä partisaani, tai mahdollisesti mannermaiseen tyyliin hilpari.

Pikenööreillä ei ole plutoonan vahvuista yksikköä. Seuraavana ylöspäin mentäessä on vuorossa komppania, joka on vain hallinnollinen yksikkö: miehiä ei liikutella taistelukentällä komppaniatasolla vaan komppaniat yhdistetään aina suuremmiksi yksiköiksi. Komppanian miehet ovat yleensä aina samalta alueelta rekrytoituja ja pitkään yhdessä taistelleita, komppanialla on oma lippu ja siis oma pysyvä yksikköidentiteetti.

Komppanian koostumus:

  • 1 plutoona musketöörejä ja yksi ”ylimääräinen” ryhmä musketöörejä (72 musketööriä yhteensä)
  • 3 ryhmää pikenöörejä (54 pikenööriä yhteensä)
  • 2 kersanttia (musketöörien ja pikenöörien)
  • 3 upseeria: vänrikki, luutnantti ja kapteeni

Kapteeni on komppanian komentaja, luutnantti ennen kaikkea kapteenin varamies, ja vänrikki tyypillisesti nuori ”koulutettavana oleva” upseeri, joka vastaa myös komppanian lipusta.

skvadroona

Taistelua varten neljä komppaniaa muodostaa noin 500 miehen skvadroonan joka on taistelukentän ”peruspalikoista” se pienempi. Skvadroonassa komppanioiden musketööri­ ja pikenööriryhmät liitetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi eikä skvadroona ole siis järjestetty komppanioittain. Skvadroonassa musketöörit ja pikenöörit yhdistetään suuremmiksi ”blokeiksi”: kaikki skvadroonan 12 pikenööriryhmää muodostavat 36 miestä leveän ja kuusi miestä syvän osaston ensimmäiseksi, ja sen taakse viidenkymmenen askeleen taakse järjestetään kaikki skvadroonan neljä musketööriplutoonaa 32 miestä leveäksi ja kuusi miestä syväksi ampujaosastoksi. Komppanioiden ”ylimääräiset” musketööriryhmät (96 musketööriä) ovat erillään ja tarvittaessa komennettavissa muihin tehtäviin (ruotsalainen sotataktiikka hyödynsi paljon ”komennettujen musketöörien” eli pienten liikkuvien musketööriösastojen käyttöä ratsuväen ja tykistön apuna).

Rykmentti on hallinnollisista yksiköistä tärkein ja suurin: sen koko on hieman yli 1000 sotamiestä. Rykmentissä on kahdeksan komppaniaa ja sitä johtaa eversti, apunaan everstiluutnantti ja majuri. Rykmentin komppanioista kolme on näiden rykmentinupseerin komentamia, loput viisi ovat normaaleja kapteenin komentamia komppanioita. Rykmentin komentajalla on käytössään mittava esikunta mutta sitä ei käsitellä nyt tässä.

prikaati

Suurin operatiivinen yksikkö on prikaati, joka kootaan kolmesta skvadroonasta eli on noin 1500 miehen vahvuinen. Ruotsin armeijalla oli jonkin aikaa käytössä myös neljästä skvadroonasta muodostettu prikaati mutta selkeyden vuoksi nyt keskitytään yleisempään kolmen skvadroonan malliin. Prikaati on taistelukentällä ylösalaisin olevan T­-kirjaimen mallinen. Yksi (vahvin) skvadroonista muodostaa keskimmäisen ja eteenpäin työntyvän osan, pikenöörit edessä, musketöörit takana. Kaksi muuta skvadroonaa muodostavat molemmat siivet, musketöörit ulkolaidalla, pikenöörit sisempänä. Kaikki prikaatin ylimääräiset musketöörit (12 ryhmää eli vajaat 300 musketööriä) ovat joko prikaatin takana reservinä tai tyypillisemmin muualla määrättyinä, pieninä ja liikkuvina ampujaryhminä eli ”komennettuna musketööreinä”.

Firing_Brigade_of_3_squadronsPrikaati, kuva Wikimedia commons.

GARS täyttää vuoden 6.11.2015

Tänään Suomessa liputetaan ruotsalaisuuden päivää ja Ruotsissa juhlitaan Kustaa Aadolfin päivää 6.11.1632 (vanhan ajanlaskun mukaan) Lützenissä kaatuneen kuninkaan muistoksi.
GARSille päivä on erityinen, sillä ryhmä viettää tänään ensimmäistä vuosijuhlaansa.

Abbildung zu Objekt Inv.Nr. MOIIF00402 von Stiftung Moritzburg - Kunstmuseum des Landes Sachsen-Anhalt
Kustaa Aadolfin kuolema, Lukas Kilian 1632. Kuva Stiftung Moritzburg – Kunstmuseum des Landes Sachsen-Anhalt

Ryhmän ensimmäiseen vuoteen on mahtunut monet muskettitreenit, lukemattomia tunteja vaatteiden ompelun parissa, käyntejä useassa 1600-lukua esittelevissä museoissa, pari histelvaellusta ja tietysti ryhmän ensimmäinen esiintyminen Verlassa sekä ulkomaanmatkat Palmanovaan Italiaan ja Grolleen Alankomaihin. Tänään kilistellään yksivuotiaalle GARSille. Olkoon seuraava vuosi toiminnantäyteinen!

Vivat GARS!